1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Urheilutalo Väiski elää enää muistoissa

Lohtajan kirkonkylän maisemaa on vuosikymmenet hallinnut vanha urheilutalo, tuttavallisesti Väiski. Tällä viikolla Väiski siirtyi rakennusten autuaammille metsästysmaille. Nyt talosta jäljellä ovat vain muistot ja tarinat, joita on levitelty ahkerasti myös sosiaalisessa mediassa.

Kotimaan uutiset
Kuvassa kaivinkone purkaa rakennusta
Johanna Latvala / Yle

Kari Lehtikangas on sen ikäinen, että hän ei itse ole tanssinut yhtään humppaa Väiskissä. Hänen vanhempansa sen sijaan ovat.

Vanhalle urheilutalolle sopii hyvin, että Lehtikankaan ensimmäiset muistot talosta liittyvät urheiluun. Siellä pidettiin suunnistuskoulua, kun Kari oli 4-5-vuoden ikäinen. Seuraavaksi mieleen tulevat kaukalopalloharjoitukset salissa. Kaikki muistot eivät sentään ole pelkkää ruumiinkulttuuria.

- Nuorena miehenä tuli pahuutta tehtyä baarissa, kenelläpä ei. Siitä nyt ei kuitenkaan kannata niin hirveästi toitottaa, velmuilee Kari Lehtikangas.

Kuvassa Kari Lehtikangas istumassa kahvilassa
Kari Lehtikangas.Johanna Latvala

Väiskissä tanssittiin, totta kai. Lohtajalla oli talot ja tanssipaikat myös Marinkaisissa ja Alaviirteellä. Kirkonkylällä tanssittiin lähinnä talvisin, muistelee Lehtikangas.

- Konkareista tulee mieleen Oravalat. Siihen aikaan tanssit loppuivat jo yhden aikaan. Nykyään jammataan neljään asti, eikä mennä nukkumaan ollenkaan, hymähtää mies, joka on jopa asunut vanhan urheilutalon yläkerrassa. Siellä tuli kuunneltua discomusiikin jumputusta.

Pienellä paikkakunnalla ei ole ollut montaa paikkaa, jossa jotain tapahtuisi. Siksi Väiskissäkin oli aikanaan niin monentyyppistä toimintaa.

- Siellä oli paljon aktiviteetteja, vaikka sali tuntui aina olevan liian pieni kaikkeen. Koko riitti juuri painojen nosteluun, sen verran pieni se oli.

Nyt Väiskiä ei enää ole, vaan paikkakunnalla on uusi ja hieno urheilutalo. Haikeaa ja ei.

Siellä oli paljon aktiviteetteja, vaikka sali tuntui aina olevan liian pieni kaikkeen. Koko riitti juuri painojen nosteluun, sen verran pieni se oli.

- Onhan se haikeaa, kun puretaan. Toisaalta olen tyytyväinen, kun keskusta siistiytyy. Muistothan jäävät. Niistä taas huonot tahtovat karsiutua ja hyvät jäädä elämään, onneksi.

Kari Lehtikankaan lisäksi muistoja vanhasta talosta löytyy esimerkiksi herralta, joka muistaa tanssineensa talolla monesti. Putkaa hän ei sanojensa mukaan ole kuluttanut, sen sijaan punttisalia kyllä. Bingot jäivät mieleen, samoin monet elokuvanäytökset.

- Viisikymmentäluvulla tuli katsottua kaikki lännenfilmit, raamattuhistorialliset spektaakkelit ja Tuntemattoman sotilaan. Sen minä katsoin 10-vuotiaana äidin ja isän kanssa vuonna 1956. Varmasti olin alaikäinen.

Bingoamassa oli käynyt myös toinen Lohtajan raitilta tavoitettu mies. Hänen mieleensä oli jäänyt, että bingosta tuli kerran voitettua varttikilo Sinettiä. Siis Sinetti-merkkistä kahvia.

Väiskin purkaminen on herättänyt paikkakunnalla monen ihmisen kiinnostuksen. Ihmiset ovat videoineet tapahtumaa ja jakaneet kuvia sekä videoita facebookissa ja youtubessa.