Auton korjaaminen ei autoa korjaa

Autonkorjaaja korjaa yhden asian, ja seuraava menee rikki. Lopulta kukaan ei tiedä, mikä autoa vaivaa. Asiakkaan on myös hyvä tehdä ero korjauksen ja vaihdon välille, ettei lasku tule yllätyksenä, kirjoittaa toimittaja Juha-Petri Koponen kolumnissaan.

Näkökulmat
Autoa katsastetaan
Yle / Mika Kanerva

Internetistä löytyy paljon karuja tarinoita siitä, kuinka autoa on korjattu sadoilla, jopa tuhansilla euroilla, mutta kulkuvälinettä ei ole saatu kuntoon.

Lopulta korjaamo on vain nostanut kädet pystyyn ja todennut, että sori, nyt loppuivat keinot, poistutteko kassan kautta, kiitos.

Olen tänä kesänä seurannut läheltä tällaista tapausta.

Kyseessä on auto, jossa laite nimeltä turbo rikkoitui. Uusi tilattiin ulkomailta, koska kotimaisen vastaavan hinta oli satoja euroja enemmän. Asennus tapahtui eräässä lahtelaisessa, suureen huoltoketjuun kuuluvassa korjaamossa.

Työstä annettiin hinta-arvio. Lasku oli kuitenkin lähes tuplasti enemmän.

Oli ollut kuulemma hankalampihomma, letkuissa oli vuotoja, ja niitä oli jouduttu liimailemaan. Asiakkaalle ei kuitenkaan tuntimäärän kasvusta vaivauduttu soittamaan, kuten kuluttajavirasto ohjeistaa, ja mikä kuuluisi mielestäni jo pelkästään hyviin tapoihin.

Pienen selvittelyn jälkeen asiakas sai vastauksen: asiakas on ymmärtänyt väärin.

Mutta auto oli korjaamon mukaan kunnossa, joten kiitos ja näkemiin, lasku kourassa.

Vaan kuinkas kävikään, savupilven siivittämänä menopeli palautui takaisin liikkeeseen. Kunnossa se ei ollut, päinvastoin. Esimerkiksi autossa havaittu öljyvuoto oli pahentunut.

Korjaamo lupasi ottaa pelin uudelleen tutkintaan. Moottorin pesua pitäisi suorittaa ja ruuvejakin pitäisi kiristää. Lisälaskua vastaan, tietysti.

Parin päivän päästä liike ilmoitti lisälaskun suuruuden, sekä sen, että auto ei ole kunnossa. Korjaamosta todettiin omistajan suulla, että he eivät tiedä, mikä koneessa on vialla, eivätkä he pysty sitä korjaamaan.

*Tapauksesta tuohtunut asiakas *soitti korjaamoketjun isommalle johtajalle itäiseen Suomeen, ihmetellen, miten korjaamo antaa käsistään rikkinäisen auton. Pienen selvittelyn jälkeen asiakas sai vastauksen: asiakas on ymmärtänyt väärin.

Auto oli viety korjaamoon osan vaihtoa, ei korjaamista varten, sanoi iso pomo. Mikäli auto olisi pitänyt korjata, olisi asiakkaan pitänyt pyytää erikseen tätä toimenpidettä. Vastoin liikkeen omaa ilmoitusta, pomon mukaan korjaamolla olisi kyllä työ osattu tehdä..

Tätäkö on siis 2013-luvun logiikka autonkorjaamisessa? Osia voidaan vaihtaa, mutta auton korjaaminen on erikseen?

Oletetaanpa, että tätä samaa logiikkaasovellettaisiin renkaanvaihtoon. Rengasliike vaihtaa renkaan, jossa on reikä. Reikää ei paikata vaan se laitetaan paikalleen, koska asiakashan on maksanut renkaanvaihtotyöstä, ei renkaan korjaamisesta.

Lopulta korjaamo on vain nostanut kädet pystyyn ja todennut, että sori, nyt loppuivat keinot, poistutteko kassan kautta, kiitos.

Kun auton korjaamisen tuntihinta on nykyään lähellä sataa euroa, luulisi, että autokorjaamoilla olisi sen verran ammattiylpeyttä, ettei nosturilta päästettäisi rikkinäistä autoa liikenteeseen.

Yleistäminen on vaarallista ja turhaa, on varmasti olemassa hyviä automekaanikkoja ja autokorjaamoja. En ole kuitenkaan ollenkaan varma, onko asiakkaan kannalta hyvä suuntaus, että pienet korjaamot siirtyvät osaksi isompia korjaamoketjuja.

Ne mainostavat mielellään asiantuntijuutta ja ammattilaitteitaan. Voisiko mainoslauseeseen lisätä jatkoksi myös ammattiylpeyden?