Arkkitehtuuriopas tekee paikallisestakin turistin

Tietokirjailijat Mikko Laaksonen ja Juri Nummelin kirjoittivat Turun seudun arkkitehtuurioppaan.

Juri Nummelin
Åbo Akademin Arken-kokonaisuus on tehty Turun rautateollisuuden rakennuksien varaan.
Iiro Andersson / Yle

Ihan hyvin on voinut sattua, että ihmispoloa on julma portsari jahdannut ylös Kårenin tyylikkäitä portaita (Erik Bryggman, 1936), että hän on hoivaillut mussukkaansa Kiikari-talon (Jaakko ja Unto Rantanen, 1977) ulokkeen alla sadetta pitäessä tai että hän on Maalaistentalon (Alvar Aalto, 1927-29) baarissa hummailtuaan eksynyt turkulaisarkkitehtuurille ominaisen Port Arthurin puutaloalueen (mm. Arthur Kajanus, Anton Salviander, velj. Thomander, alk. 1890) syövereihin, kunnes onnistui suunnistamaan ulos Mikaelin kirkon (Lars Sonck, 1894-1905) tornin havaittuaan.

Arkkitehtuuri on kaikkialla. Harva paikkakuntalainenkaan siitä silti on perillä.

Tietokirjailijat Juri Nummelin ja Mikko Laaksonen turkulaisen arkkitehtuurin keskellä
Tietokirjailijat Juri Nummelin ja Mikko Laaksonen turkulaisen arkkitehtuurin keskellä

Tietokirjailijat Mikko Laaksonen ja Juri Nummelin tarjoavat avuksi kirjoittamaansa Turun seudun arkkitehtuuriopasta.

Laaksonen ja Nummelin lehteilevät esittelemäänsä teosta Turun uuden pääkirjaston pihamaalla, joka onkin omiaan arkkitehtuurista puhumiseen.

Jos postitaloa ei olisi purettu, meillä ei olisi nyt KOP-kolmiota.

Tietokirjailija Juri Nummelin

Kirjasto on yksi viime vuosien huomattavimpia turkulaisia rakennuskohteita. Uuteen osaan yhdistettiin vanha 1900-alun rakennus, kirjaston pihapiirissä on 1730-luvun virkarakennus 1800-luvun alun kanslia. Jokirannan puolella ovat esimerkiksi Charles Bassin suunnittelema Trappin talo (1829-30) ja Christian Schröderin Sokeritehdas (1756-58).

Asiaan kuuluu vielä sekin, että vanhoihin rakennuksiin on vuosien saatossa tehty muutos- ja korjausoperaatioita. Esimerkiksi Sokeritehtaan taloon ovat pistäneet sormensa Engel, Bassi ja Olli Vahtera.

- Tällainen kerroksellisuus on tyypillistä Turulle, erityisesti keskustan kehitykselle. Alue on tehty monivaiheisesti, mukana on Turun palosta säästyneitä rakennuksia ja käyttötarkoituksia on muutettua olosuhteiden mukaan, Laaksonen listaa.

Arkirakentamista ja isoja nimiä

Opas esittelee Turun arkkitehtuuria kaupunginosittain, ympäröivältä seudulta on otettu mukaan edustavia kohteita, jotka ovat arkkitehtonisesti merkittäviä tai ovat oleellisia

Akatemiatalo (Carl Christian Gjörwell ja Charles Bassi, 1829-1835)
Akatemiatalo (Carl Christian Gjörwell ja Charles Bassi, 1829-1835)Mikko Laaksonen

jonkin arkkitehdin tyylin kannalta. Usein maalla olevat kohteet ovat myös uskollisemmin arkkitehdin alkuperäisen suunnitelman muodossa.

Varsinaista arkkitehtuurin suurnimien esittelyä kirjasta ei ole tehty. Tämä tähtikavalkadi muodostuu sivujuonteeksi ihan yrittämättä.

- Turussa on kuitenkin ollut kansallisesti ja kansainvälisestikin tunnettuja arkkitehteja C.L. Engelistä Alvar Alvar Aaltoon, sitten on paikallisesti merkittävät tekijöitä, kuten

Hjorten (Frithiof Strandell, 1903-04)
Hjorten (Frithiof Strandell, 1903-04)Kuvaa saa käyttää vain Laaksosen ja Nummelinin arkkitehtuurioppaan tms. yhteydessä.

Frithiof Strandell, Erik Bryggman ja Pekka Pitkänen. Ja edelleen Turussa tehdään erinomaista työtä, 1990-luvulta alkaen taso on noussut koko ajan. Mikko Laaksonen sanoo.

- Oli hyvä päästä nostamaan esiin tähtien lisäksi hyvän arkirakentamisen tekijöitä, vaikka kaupunginarkkitehti Abel Sandelin ja monet hänen aikalaisensa, joiden jäljiltä on monia hienoja 50-luvun kerrostaloja, Juri Nummelin lisää.

Turun omintakeista antia

Turulle tyypillistä arkirakentamista, tai "sosiaalista rakentamista", edustavat työväen asunto-osakeyhtiöt. Näistä kokonaisuuksia on säilynyt Portsan, Martin ja

Kellonsoittajankadun vaihtelevaa maisemaa
Kellonsoittajankadun vaihtelevaa maisemaaMikko Laaksonen

Pohjolan kaupunginosissa. Näissä on nähtävissä rakennusmestarien kädenjälkeä.

- Nämä alueet ovat omintakeista Turkua. Myös niiden edeltäjät, villisti syntyneet esikaupunkialueet Raunistula ja Nummenpaka, ovat säilyneet. Näitä vastaavat on esimerkiksi Helsingissä ja Tukholmassa purettu kokonaan, Laaksonen muistuttaa.

Rakennussuojelun historiaa

Tietokirjailijat Laaksonen ja Nummelin kokevat, että turkulaisesta talojenpurkuinnosta puhutaan välillä turhankin leväperäisesti ja Turun tauti mainitaan heti, kun mitään puretaan, muutetaan tai rakennetaan.

Monissa toimessa palvellut funkkishuoltoasema (Valter Jung & Bertel Jung, 1933-34)
Monissa toimessa palvellut funkkishuoltoasema (Valter Jung & Bertel Jung, 1933-34)Mikko Laaksonen

- Turussa on purettu paljon, mutta on myös suojeltu paljon. Jo 60-luvun alussa näitä (kirjaston lähistön) Bassin ja Schröderin empiretaloja suojeltiin. Oikein toivoisinkin, että tutkittaisiin rakennussuojelua, koska se on ollut Turussa oma arkkitehtuuri-ilmiönsä, Mikko Laaksonen sanoo.

- On tietysti ikävä, että Aurakadulta purettiin vanha postitalo, mutta ilman tätä ei olisi saatu KOP-kolmiota, Juri Nummelin sanoo.

Nummelinin mainitseman talon modernit piirteet koettiin rakennuksen pystytysvaiheessa ilmeisesti niin merkillisiksi, että turkulaiset ovat sittemminkin äänestäneet arkkitehti Viljo Revellin luomuksen kaupungin rumimmaksi. Nummelin ei kuitenkaan vitsaile.

Röyhkeä KOP-kolmio (Viljo Revell, 1961-64)
Röyhkeä KOP-kolmio (Viljo Revell, 1961-64)Mikko Laaksonen

- Se on todella hienoa rakennus. Joku on sanonut siitä, että "se on kuin veistos jossa neliön päällä on kolmio". Se on röyhkeä, mutta todella vahvalla kädellä suunniteltu, Nummelin hehkuttaa.

Turun seudun arkkitehtuurioppaan kirjoittajat eivät tahtoisi makutuomarin roolia eivätkä mielellään kertoisi mielipiteitään kaupungin rumimmista taloista tai minkä rakennuksen he ottaisivat autiolle saarelle.

Kirja on opas. Se sopii turistioppaaksi matkailijoiden lisäksi myös paikalliselle alkuasukkaalle, joka oletettavasti on harvoin perillä tuttujen rakennusten vaiheista.

Arkkitehtuuri avuksi matkailuun

Matkailubisnekselle arkkitehtuurimatkailussa olisi kirjoittajien mielestä mahdollisuuksia. Pelkästään Alvar Aallon vuoksi Paimiossa on käynyt valtavia määriä arkkituuri-ihmisiä Paimion parantolaa katsomassa ja kuvaamassa.

Turun rakennushistorian kanssa päästäisin myös matkailuun käsiksi. Historiallisten kohteiden, suurten arkkitehtinimien lisäksi vanhojen teollisuuskohteiden uudelleen käyttäminen on tuottanut paljon kiinnostavia onnistumisia.

- Olen kerran kokeeksi vetänytkin yhden kierroksen Jokke Jokijunassa, Laaksonen nauraa.