Paikallisten aktiivisuus nostaa jopa järven pintaa

Haminan kaupungin pohjoispuolella sijaitsevan Vehkjärven pintaa ryhdytään nostamaan pohjapadon avulla. Järven pintaa laskettiin 1900-luvun alussa maa- ja metsätalouden tarpeiden vuoksi, mutta nyt alueen asukkaat halusivat järven ennalleen. Ilman paikallisten aktiivisuutta hanke olisi jäänyt toteuttamatta.

Kuva: YLE Etelä-Karjala

Haminan kaupungista viitisentoista kilometriä pohjoiseen sijaitsee Vehkjärvi. Sen tarina on samanlainen kuin monella muullakin suomalaisjärvellä. Ihmisen toiminnan seurauksena järven pintaa on laskettu, jotta viljavia rantamaita saataisiin viljelyskäyttöön ja että metsistä hakattu puu saataisiin uitettua jokea pitkin jalostettavaksi.

Kaikkien ranta-alueiden asukkaiden ja mökkiläisten on oltava yksimielisiä vedenpinnan nostamisesta.

Visa Niittyniemi

Vuonna 1911 Vehkjärven alapuolinen Vehkajoki raivattiin, minä seurauksena järven pinta laski toista metriä. Vuosien saatossa pinta on laskenut lisää. Alueen asukkaita alkoi harmittaa, kuin järven rannat alkoivat rehevöityä. Niinpä vuonna 1993 alueen asukkaat tekivät aloitteen järven ennallistamisesta. 20 vuotta myöhemmin haave on muuttumassa todeksi. Järvestä laskevaan Vehkajokeen rakennetaan syksyllä pohjapato veden korkeuden nostamiseksi.

- Kaikkien ranta-alueiden asukkaiden ja mökkiläisten on oltava yksimielisiä vedenpinnan nostamisesta, jotta tällaisen hankkeen suunnittelu edes aloitettaisiin, sanoo vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Virtaus pitänyt veden puhtaana

Vehkjärven ennallistaminen on urakkana helpommasta päästä. Järven läpi virtaa joki, minkä ansiosta vesi on pysynyt puhtaana ja rehevöityminen melko vähäisenä. Rannoilla vesikasvillisuus on lisääntynyt, mikä luonnollisesti haittaa järven virkistyskäyttöä. Kohta tilanne siis paranee. Kun pohjapato valmistuu, järven keskimääräinen vedenkorkeus nousee kolmisenkymmentä senttiä ja alimmat vedenkorkeudet jopa puoli metriä. Pinnannousu on siis varsin merkittävä.

Pohjapadon rakentaminen maksaa noin 50 000 euroa, josta elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskus maksaa noin puolet, Haminan kaupunki ja paikalliset asukkaat loput. Asukkaiden into osallistumiseen ei jää vain haluun parantaa järven tilaa ja jopa osallistua kustannuksiin, vaan paikallisilta on tulossa jopa kiviainesta pohjapadon tarpeiksi. Jälleen kerran viranomainen kiittää.

- Mikäli paikallisilla ei ole aktiivisuutta ja halukkuutta osallistua tällaisiin kohtuullisen isoihin hankkeisiin, ei valtiokaan osallistu, kiteyttää vesistöpäällikkö Niittyniemi.

Hanketta on puuhattu siis parikymmentä vuotta. Alueen asukkaille on järjestetty tiedostustilaisuuksia hankkeen etenemisestä. Nyt luvat pohjapadon rakentamiseen ovat kunnossa ja rahoitus järjestetty. Matkalla paikallisten kärsivällisyys on ollut koetuksella.

- Tilaisuuksissa on usein kysytty, mikä hankkeen käynnistämissä kestää, naurahtaa Niittyniemi.