Kaikki ampiaisallergikot eivät osaa hakeutua siedätyshoitoon

Ampiaisallergian siedätyshoitoon hakeutuu vuosittain parisenkymmentä uutta potilasta, vaikka jopa sadat tarvitsisivat hoitoa. Siedätyshoito on paikallaan, mikäli ampiaisen tai mehiläisen pistos aiheuttaa hengenahdistusta tai huulten turvotusta.

terveys
Mehiläiset rakentavat kennoja.
Kalle Talonen / YLE Turku

Allergioihin erikoistuneen emeritusprofessori Tari Haahtelan mukaan sadat suomalaiset ampiaisallergikot tarvitsisivat siedätyshoitoa. Siedätyshoitoon hakeutuu parikymmentä hengenvaarallisen allergiakohtauksen saanutta potilasta vuosittain koko maassa.

- Suomessa lienee satoja potilaita, jotka tarvitsisivat hoitoa vuosittain. Tietysti ihminen pelästyksestä toivottuaan tuntee olonsa aivan terveeksi, eikä ehkä sitten ymmärrä hakeutua hoitoon, vaikka riski vaanii taas ensi kesänä, Haahtela sanoo.

Iho- ja allergiasairaalan lääkärin Auli Hakulisen mukaan kaikki ampiaisista ja mehiläisistä vaarallisia reaktioita saavat eivät edes halua sitoutua pitkäkestoisiin siedätyshoitoihin.

- Hoito kestää viisi vuotta. Alkuun pistetään viikoittain aivan pieniä määriä myrkkyä ihon alle. Hoidon edetessä pistosväli venyy jopa kahdeksaan viikkoon. Hoidolla ei välttämättä poisteta allergiaa kokonaan ja kehotamme kaikkia siedätettyjäkin kantamaan mukana adrenaliinipiikkiä.

Hakulisen mukaan ainakin toistaiseksi kaikki iho- ja allergiasairaalaan hakeutuneet ampiaisallergikot ovat päässeet siedätyshoitoon niin halutessaan. Esimerkiksi siitepölyallergisista siedätykseen pääsevät vain kaikkein vaikeimmat tapaukset.

Kipu ei kerro allergiasta

Ampiaisen tai mehiläisen myrkky aiheuttaa lähes aina kipua, mutta se ei vielä kieli allergiasta. Allergisia oireita ovat sen sijaan esimerkiksi hengenahdistus ja turvotus muualla kuin pistoskohdassa. Ihoon voi tulla nokkosihottumaa muistuttavia vaaleita kohoumia, huulet voivat turvota ja vatsakin voi mennä löysäksi. Pahimmillaan pistos voi johtaa verenpaineen putoamiseen ja shokkiin.

- Ampiaisen tai mehiläisen pistoksesta voi saada allergisia reaktioita hyvin yllättäen, vaikka ei olisi mitään allergiataustaa. Pitää aina muistaa, että ensimmäinen pistos ei aiheuta mitään. Se on pistos, joka voi herkistää, ja sitä seuraavilla pistoksilla voi tulla hankalia reaktioita, Haahtela muistuttaa.

Adrenaliinipiikki on allergian tärkein ensiapu

Ampiaisallergia aiheuttaa hengenvaarallisia reaktioita herkästi, koska pistoksen kautta myrkky pääsee suoraan verenkiertoon. Esimerkiksi siitepölyallergiassa allergeeni suodattuu limakalvojen kautta, mikä antaa elimistölle aikaa puolustautua. Pistoksen aiheuttamaan allergiaan pitääkin reagoida minuuteissa.

Jos ampiaisen tai mehiläisen pistoksesta on tullut aiemmin hankala reaktio, siihen pitäisi varautua.

Emeritusprofessori Tari Haahtela

- Jos ampiaisen tai mehiläisen pistoksesta on tullut aiemmin hankala reaktio, siihen pitäisi varautua. Autossa tai mökillä pitäisi olla mukana ensiapulääkkeet. Niistä ylivoimaisesti tärkein on adrenaliinipiikki. Se on hengenpelastaja silloin, kun vakava reaktio on tulossa, Haahtela sanoo.

Allergisen reaktion aikana hiussuonet laajenevat ja plasma karkaa kudoksiin, mikä johtaa verenpaineen nopeaan putoamiseen. Adrenaliinipistos supistaa hiussuonia ja lievittää shokkia. Myös antihistamiini ja kortisoni auttavat ampiaisallergista.

Adrenaliinistakaan ei ole apua kaikille. Beta-salpaajalääkitystä käyttävät eivät välttämättä hyödy adrenaliinista, sillä lääkitys estää elimistöä hyödyntämästä sitä. Myös astmaa ja sepelvaltimotautia sairastavat ovat erityisen alttiita saamaan hengenvaarallisen allergiareaktion.

Valavasti allergisen pitää ehtiä sairaalaan korkeintaan tunnissa adrenaliinipiikistä huolimatta.

Pistos johtaa harvoin kuolemaan

Hengenvaarallisista allergisista reaktioista noin seitsemän prosenttia on pistiäisten aiheuttamia. Suurin osa tilastoiduista vaarallisista allergioista johtuu ruuista. Tilastoissa on kuitenkin aukko pistiäisten kohdalla, sillä vain harvat tapaukset ilmoitetaan iho- ja allergiasairaalan rekisteriin asti.

Ampiaisen tai mehiläisen pistokseen kuolee Suomessa yksi ihminen kahden vuoden välein. Vaarallisinta on saada useita pistoksia kerralla.

- Muistan yhden metsätyömiehen, joka sähkölinjaa raivatessaan astui ampiaisen pesään. Hän sai kymmeniä pistoksia ja kuoli melkein siihen paikkaan. On kuitenkin pieni riski, että siinä ihan niin huonosti käy, Haahtela sanoo.