Mitä hauskempi ja oudompi, sitä parempi – näin kesätapahtuma nousee maailmanmaineeseen

Suomeen on yritetty juurruttaa viime vuosikymmeninä muun muassa lannanlevityksen, järvisählyn ja pieremisen mestaruuskilpailuja. Kysyimme matkailun asiantuntijoilta, miksi yksi hulvaton kesätapahtuma kuolee ja toinen menestyy.

ilmiöt
Kilpailijoita Eukonkantokisoissa.
Toni Pitkänen / Yle
Lasse Leppänen hyppää yli riman liaanilla.
Kaavilainen Lasse Leppänen hallitsee liianihypyn jo 7-vuotiaana. Antti Tuominen haastattelee.

Suomi on tunnettu erikoisista kesätapahtumistaan. Kun hulluttelu on saatu kerran käyntiin, ei sitä näytä pysäyttävän mikään. Uusia ja entistä omalaatuisempia tapahtumia pursuaa esiin jatkuvasti.

Mahdollisuutena on olla vaikkapa maailman paras kesäpilkkijä tai pieraista päräyttävämmin koko pallolla. Vaatimattomammat voivat tarttua valtakunnalliseen gloriaan ja voittaa suomenmestaruuden esimerkiksi liaanihypyssä.

Lapin yliopiston turismin professori Seppo Ahon mukaan kesätapahtumat tuovat vaihtelua arkeen. Ne täydentävät lomaa, kun tapahtumassa käynti yhdistetään perinteiseen mökki- ja sukulaislomailuun. Tapahtuman lystikkyys tuo lisäarvoa osallistumiselle.

- Eivät ihmiset halua synkistellä lomalla, vaan pitää hauskaa ja rentoutua. Erityisesti tapahtumat, jotka poikkeavat sopivasti aiemmasta kokemuksesta ja vaikuttavat hauskoilta, vetoavat ihmisiin, Aho selventää.

Eukonkannon isä ei uskonut ideansa kestävyyteen

Usea tapahtuma ponnistaa pienestä. Tavallisesti festivaalit ja kisailut ovat ensi alkuun paikallisia. Pienimuotoisuus ei ole kuitenkaan este tapahtuman kasvamiseksi jopa kansainvälisiin mittoihin. Näin kävin Sonkajärven pitäjänmarkkinoiden oheisohjelmaksi suunnitellulle eukonkannolle.

Tapahtuman ideoinut Eero Pitkänen ajatteli kisojen jaksavan kiinnostaa parhaimmillaan viitisen vuotta. Myös kyläläiset miettivät, onko päättömältä kuulostavassa kisassa mitään järkeä. Toisin kuitenkin kävi. Kiinnostus lisääntyi ja SM-kisoja vaadittiin pian maailmanmestaruustasolle. Uutistoimistojen välittämä tieto saavutti pian ihmiset ympäri maailman.

- Kisojen suosio oli yllätys. Seuraavana vuonna kylän epäröijät olivat mukana kisoissa vapaaehtoisina, Pitkänen muistelee.

Harvoin kaupunginhallituksessa keksitään näitä ideoita, vaan kyseessä on tavallisesti jonkinlainen taiteilija tai vähän hullu.

Kai Amberla

Nyt eukkoja on kannettu Ylä-Savossa jo 21 vuoden ajan. Tämän vuoden Eukonkannoissa oli päämatkoilla yli 3 000 katsojaa ja kilpailijoita muun muassa Yhdysvalloista, Australiasta ja Etelä-Koreasta asti. Lisäksi kilpailusta on järjestetty paikalliset versiot ainakin Virossa ja Yhdysvalloissa.

Harva muistaa enää, että Eukonkannon kanssa samanaikaisesti Sonkajärvellä koetettiin lanseerata Lannanlevityksen SM-kisoja. Se ei kuitenkaan ottanut tulta, ja jalo laji unohtui tapahtumakartalta pitkäksi aikaa. Lannanlevityksestä kilpailtiin jälleen 2009 Haapavedellä.

"Kun on kirkas ja selkeä visio"

Kenties eukonkantojakin laajempaan maailmanmaineeseen ovat nousseet Hyrynsalmella vuosittain pelattavat suopotkupallon MM-kilpailut, jotka ovat parhaillaan käynnissä. Järjestäjien mukaan suopallo on houkuttanut enimmillään 30 000 kävijää.

Tapahtumalla on mahdollisuus menestyä, kun sillä on kirkas ja selkeä visio, kertoo Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla. Isoa roolia näyttelee myös järjestäjien intohimo asiaan.

- Yleensä tapahtuman takana on yksi tai useampi aidosti asiasta innostunut ja siihen sitoutunut henkilö. Harvoin kaupunginhallituksessa keksitään näitä ideoita, vaan kyseessä on tavallisesti jonkinlainen taiteilija tai vähän hullu, Amberla selvittää.

Turisteja kiinnostavat erityisesti hauskat ja hullunkuriset tapahtumat, joita muissa maissa ei ole vielä keksitty.

Anne Lind

Valmista reseptiä suoraan menestykseen ei kuitenkaan ole. Usein tekijöiden vahva usko tekemiseensä synnyttää laadukasta jälkeä, jonka yleisö sitten tunnistaa. Eero Pitkänen pohtii eukonkantojen suosion perustuvan tapahtuman ainutlaatuiseen ja hauskaan ilmapiiriin.

- Jo tapahtuman säännöissä lukee, että kaikilla tulee olla hauskaa. Vaikka osa käy kovaa kilpailua ja toiset ovat mukana enemmänkin leikkimielellä, tapahtumassa on kuitenkin lystikästä.

Kävijöiden lisääntyessä myös järjestelyt vaativat enemmän

Osa ihmisistä palaa Sonkajärvelle ja moniin muihin kesätapahtumiin vuosi toisensa jälkeen. Kun tapahtuma saa jatkoa ja massat alkavat kasvaa, tulee järjestämisessä huomioida enemmän myös ulkoisia seikkoja. Kaikille tapahtumille yhteinen lähtökohta on saada vierailijat viihtymään kaikin puolin.

- Vaikka tapahtumat ovat keskenään hyvin erilaisia, tulee niiden tarjota muutakin kuin viihteellinen esitys, Amberla sanoo.

Kulkuyhteydet, majoitus, ruoka ja turvallisuuden takaaminen nousevat nopeasti merkittäviksi vaatimuksiksi. Jos järjestelyt eivät ole kunnossa, ihmiset äänestävät jaloillaan.

Professorin mukaan myös medialla on suuri vaikutus tapahtuman kiinnostavuuteen. Tapahtumat, jotka ovat esillä julkisesti, herättävät mielenkiinnon myös kävijöissä. Myös Suomea ulkomaille markkinoivassa Matkailun edistämiskeskuksessa tunnistetaan ilmiön vaikutus, joka yltää parhaimmillaan ulkomaille saakka. Erikoiset tapahtumat tuovat mielekästä julkisuutta koko Suomelle.

- Turisteja kiinnostavat erityisesti hauskat ja hullunkuriset tapahtumat, joita muissa maissa ei ole vielä keksitty, MEK:n yhteyspäällikkö Anne Lind kertoo.

Toisinaan tapahtumat voivat menestyä sattumalta, mutta Amberla ei luottaisi tuuriin kovinkaan paljoa.

- Tapahtumien tekeminen on usein hyvin ammattimaista, ja amatöörit ovat äkkiä vaikeuksissa. Tuurin osuus voi jäädä aika kapeaksi.