Hunajasatoa uhkaa kato

Kotimaisen hunajan satoa uhkaa kato lähes koko maassa. Ylä-Lapissa hunajaa tuottava Keskipohjanmaan mehiläishoitajien varapuheenjohtaja Aappo Valo sanoo, että poikkeukselliset sääolot keväällä ja alkukesästä ovat aiheuttamassa hunajakadon.

Kotimaa
Aappo Valon mehiläisyhdyskunnat tunturimaastossa
Aappo Valon mehiläisyhdyskunnat tunturimaastossaAappo Valo

Pitkään jatkunut viileä kausi huhtikuussa hidasti mehiläisten kehittymistä parilla viikolla. Toukokuussa saapuneet helteet taas aikaistivat kesän tuloa lähes kolmella viikolla. Tämä viiden viikon viive aiheutti tilanteen, jossa hilla kukki, mutta yhtään mehiläistä ei ollut vielä lentokykyisenä pölyttämässä.

Valo on huolissaan hunajasadosta koko maassa. Valon mukaan viestit maakunnista kertovat, että vain joillakin Ita- Suomen alueilla hunajasato voi yltää tavanomaiseksi. Ylä- Lapissa peli on jo menetetty. Hillahunajaa saadaan Valon varovaisen arvion mukaan vain kolmannes normaalivuoteen verrattuna. Hyvä hillavuosi ei siis välttämättä olekaan hyvä hillahunajavuosi.

Mehiläiset kesäksi Lapin hillasoille

Aappo Valon mehiläisyhdyskunnissa on noin 50 000 yksilöä. Talvet mehiläisyhdyskunnat viettävät Kaustisilla paossa Lapin kovaa talvea. Kesäksi ne tuodaan Lapin hillasoille ja kukkiviin jokivarsiin kesätöihin. Siirtoviljelyä Valo kehuu hyväksi menetelmäksi.

- Kun hunajatuotannossa on kyse kiloista, niin on etu, että mehiläiset kehittyvät nopeasti keruuvalmiiksi. Etelämpänä kevät tulee aiemmin ja sitä kautta myös mehiläiset kehittyvät nopeammin kuin pohjoisessa. Nyt kävi huonosti. Olen harrastanut tätä toimintaa yli 35- vuotta, enkä milloinkaan ole kohdannut tällaista, että talvi muuttuu melkein heti kesäksi ja kasvien kukinta alkaa jopa kolme viikkoa etuajassa. Samalla kun kevät oli Kaustisillekin kylmä eivät Lappiin siirretyt mehiläiset millään ehtineet lentokuntoon, esimerkiksi hillan kukkiessa jo kesäkuun alussa. Paras satokausi meni siten ohi ja nyt voi vain varmistaa aikaisella talvihoidon aloittamisella, että ensi vuonna on mahdollisuus kerätä kunnon sato. Tämä vuosi on katovuosi, mehiläistenhoitaja ja yrittäjä Aappo Valo kertoo.

Mehiläishoitajien on toimittava ripeästi

Mehiläistenhoitajien on toimittava nyt ripeästi. On päätettävä aloitetaanko sadonkorjuu samantien ja hyväksytään tappiot, vai odotetaanko vielä kanervan kukkimista. Vaarana on, että mehiläiset alkavat syödä kuormasta, jos kerättävää ei enää ole.

-Minulla on tapana siirtää mehiläisiä paikkoihin, joissa tietyt kasvit kukkivat ja saada tällä tavalla eri kasveista hunajaa. Nyt toivo pannaan kanervan kukintaan. Jos se onnistuu, voin saada vielä mukavankin sadon niistä ja paikata tämän vuoden saldoa, Aappo Valo kertoo.

Inarista kotoisin oleva Aappo Valo aikoo matkata kotiseudulleen heti ensi viikolla tarkastamaan pesiensä tilanteen. Sitten on päätösten aika.

- Kukkikoon kanerva kauan.