Korkeakoulujen lukukausimaksuista laiha saldo

Vuonna 2012 Aalto-yliopiston maksullisiin maisteriohjelmiin hyväksytiin 22 ulkomaalaista opiskelijaa. Täyden lukukausimaksun heistä maksoi yksi.

Kotimaa
Opiskelijoita tietokoneiden ääressä Turun yliopistossa.
Yle

Korkeakoulujen vapaaehtoisen lukukausimaksukokeilun saldo on jäämässä odotettua laihemmaksi. Kokeiluun ei osallistunut riittävän monta koulutusohjelmaa, jotta sen perusteella voitaisiin kattavasti päätellä esimerkiksi vaikutuksia kansainvälisiin opiskelijavirtoihin. Myös koko lukukausimaksun itse maksavia oli häviävän pieni joukko.

- Ei tämän perusteella pysty sanomaan, ovatko lukukausimaksut järkeviä vai eivät, sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara.

Kokeilu saa risuja myös Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

- Ei tämä ole ollut järkevä systeemi, kun osa maksaa ja osa ei, sanoo strategiajohtaja Juha-Matti Saksa.

Ylioppilaskunta tyrmää maksut

Aalto-yliopiston maksullisiin ohjelmiin valittiin tänä vuonna 80 opiskelijaa, joista täyden maksun maksoi 13. Vuonna 2012 maksajia oli vain yksi.

Maksavien opiskelijoiden määrä on pieni, koska suuri osa opiskelee stipendin voimin.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta näkee asian myös niin, että maksut ovat karkottaneet opiskelijoita.

- Opiskelijat ovat jättäneet näitä paikkoja vastaanottamatta, kun ovat saaneet selville, että opiskelu on maksullista, sanoo hallituksen puheenjohtaja Piia Kuosmanen.

Aalto-yliopisto on päässyt maksujen perimiskulujen jälkeen juuri ja juuri nollille.

- Emme kyllä odottaneetkaan, että tällä pystyisi jotenkin rikastumaan, Martti Raevaara sanoo.

Jatkosta päätöksiä syksyllä

Lukukausimaksukokeilu päättyy vuoden 2014 lopussa. Aalto-yliopisto ei enää peri lukukausimaksuja vuonna 2014 aloittavilta opiskelijoilta.

On täysin järjetöntä, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla maksetaan varsin varakkaiden ulkomaalaisten opintoja.

Juha-Matti Saksa

- Opiskelijahaku vuoden 2014 opintoihin on jo käytännössä alkanut, joten on selkeämpää ilmoittaa, että maksuja ei ole, kuin että ehkä ohjelma tulee kesken kaiken muuttumaan maksulliseksi, Martti Raevaara sanoo.

Maksujen poisveto ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta ottaa maksut takaisin jatkossa.

Korkeakoulut odottavat nyt Opetus- ja kulttuuriministeriöltä päätöstä siihen, onko niillä jatkossa mahdollisuutta periä lukukausimaksuja. Ministeri Krista Kiuru pyrkii osaltaan tekemään ratkaisun elo-syyskuussa.

- Tärkeintä on tarkastella asiaa koulutusviennin näkökulmasta, eli pohtia miten suomalainen koulutus voisi hyötyä siitä, että sitä myydään ja siitä saadaan korvausta, Krista Kiuru sanoo.

Lappeenranta kannattaa maksuja

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toivotaan, että maksuja voitaisiin periä kokeilun jälkeen kaikilta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.

Ei ole yliopiston tehtävä selvittää, että onko opiskelija todella avosuhteessa vai ei.

Martti Raevaara

- On täysin järjetöntä, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla maksetaan varsin varakkaiden ulkomaalaisten opintoja täällä, sanoo strategiajohtaja Juha-Matti Saksa.

Juha-Matti Saksan mukaan maksavat opiskelijat ovat motivoituneita.

- Jos opiskelija maksaa 8000 euroa lukuvuodessa, hän myös vaatii enemmän, hän sanoo.

Maksut voi välttää keplottelulla

Aalto-yliopiston vararehtori Raevaaraa mietityttää se, missä määrin maksujärjestelmää voitaisiin jatkossa valvoa. Lukukausimaksut koskevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia. Maksuilta välttyy esimerkiksi asumalla avosuhteessa EU-kansalaisen kanssa.

- Ei yliopistoja voi laittaa sellaiseen tilanteeseen, että ollaan salapoliisitehtävän edessä. Ei ole yliopiston tehtävä selvittää, että onko opiskelija todella avosuhteessa vai ei, hän sanoo.

Lukukausimaksuja alettiin kokeilumielessä periä suomalaisissa korkeakouluissa vuonna 2010.

Kokeilussa on tällä hetkellä mukana yhdeksän yliopistoa ja kaksitoista ammattikorkeakoulua. Vuonna 2012 lukukausimaksullisissa maisteriohjelmissa aloitti yhteensä 215 EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapunutta opiskelijaa 37 eri maasta. Suurin osa maksavista opiskelijoista tuli venäjältä. Heistä suurin osa opiskeli Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Euroopassa on ainoastaan kolme maata, joissa lukukausimaksuja ei peritä: Suomi, Islanti ja Norja.