1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuninkaalliset

Belgian kielikiistat heijastuvat uuden kuninkaan suosioon

Hollanninkieliset suhtautuvat tulevaan hallitsijaan Philippeen kriittisesti, ranskankieliset suopeasti. Sunnuntaina valtaan nouseva Philippe on ensimmäinen Belgian hallitsija, joka joutuu maksamaan vuosimäärärahastaan veroa.

Belgian kuningas Albert II (vas.) ja prinssi Philippe. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Belgiaa repivä kielikiista näkyy myös suhtautumisessa valtaan ensi sunnuntaina nousevaan prinssi Philippeen. Monet hollanninkieliset näkevät uuden hallitsijan ranskalaismielisenä, ja tuoreen mielipidetiedustelun mukaan vain alle puolet heistä uskoo, että Philippestä tulee hyvä kuningas.

VTM- ja RTL-televisiokanavien teettämässä tutkimuksessa ranskankieliset belgialaiset antavat uudelle kuninkaalle huomattavasti paremman arvion. Kaksi kolmasosaa ranskankielisistä uskoo, että Philippestä tulee hyvä kuningas.

Philippe suututti hollanninkieliset vuonna 2004 syyttäessään Vlaams Belang -puoluetta yrityksistä jakaa Belgia. Vlaams Belang onkin kieltäytynyt osallistumasta sunnuntaiseen seremoniaan, jossa kuningas Albert II luovuttaa kruunun pojalleen Philippelle.

Toinen hollanninkielinen puolue, maltillisempi N-VA lähettää sen sijaan edustajansa vallanvaihtoseremoniaan. Ei kuitenkaan puolueen puheenjohtajaa Bart De Weveriä.

N-VA on vaatinut hallitsijan roolin muuttamista seremonialliseksi. Ranskankieliset puolueet vastustavat muutoksia hallitsijan asemaan. Nykyisin Belgian hallitsija nimittää hallitustunnustelijat ja allekirjoittaa lait. Kuningasta pidetään myös pahasti jakautuneen Belgian yhdistävänä voimana.

- Ajatus, että tarvitsemme monarkian tapaisen pohjimmiltaan epädemokraattisen instituution takaamaan maamme poliittisen vakauden, kertoo enemmän tästä maasta kuin monarkiasta, Bart De Wever on sanonut.

Prinssi kouluttautui molemmilla kielillä

Kuningas Albert II ja kuningatar Paolan vanhin lapsi Brabantin herttua, prinssi Philippe Léopold Louis Marie syntyi 15. huhtikuuta 1960. Hän kävi ranskankielisen alakoulun ja hollanninkielisen yläkoulun, mutta käyttää luontevammin ranskaa.

Myöhemmin prinssi opiskeli Oxfordin yliopistossa, Stanfordin yliopistossa, josta hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi, ja Belgian kuninkaallisessa sotilasakatemiassa. Ilmavoimissa hän sai hävittäjälentäjän koulutuksen.

Vuosi 1993 merkitsi prinssi Philippen elämässä käännekohtaa. Hänen lapsettoman setänsä kuningas Baudouinin kuolema teki Philippen isästä kuninkaan ja Philippestä itsestään kruununperijän.

Vuonna 1999 Philippe avioitui kreivi Patrick d'Udekem d'Acozin tyttären Mathilden kanssa. Pariskunnalla on neljä lasta, prinsessa Elisabeth, prinssi Gabriel, prinssi Emmanuel ja prinsessa Eléonore. Prinsessa Elisabeth seuraa vanhimpana lapsena aikanaan isäänsä Belgian hallitsijana. Hänestä tulee tuolloin Belgian ensimmäinen naishallitsija.

Philippe pannaan verolle

Albert II kruunustaluopuminen ja Philippen nousu uudeksi kuninkaaksi hoidetaan melko vaatimattomin menoin. Belgian kansallispäivänä ensi sunnuntaina klo 10.30 paikallista aikaa alkavassa vallanvaihtoseremoniassa ei nähdä muiden eurooppalaismonarkioiden edustajia. Uuden kuninkaan juhlallinen vakuutus esitetään parlamentin edessä.

Vallanvaihdon myötä Philippestä tulee Belgian seitsemäs kuningas ja prinsessa Mathildesta ensimmäinen belgialaissyntyinen kuningatar.

Kuningas Albert ja kuningatar Paola säilyttävät tittelinsä vallanvaihdon jälkeenkin. Kuningattaria on Belgiassa jatkossa peräti kolme, sillä Baudouinin leski Fabiola on vielä elossa.

Sunnuntaina valtaan nouseva Philippe on ensimmäinen Belgian hallitsija, joka joutuu maksamaan 11,5 miljoonan euron vuosimäärärahastaan veroa.