Evoluutiobiologi: Masennuslääkkeet vievät ihmiseltä kyvyn ihastua

Yleisesti masennuksen hoidossa käytettävät SSRI-lääkkeet estävät serotoniinitason ailahtelun, mikä evoluutiobiologian dosentin mukaan estää ihmistä ihastumasta toiseen.

Kotimaa
Evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala.
Suomalaiset naiset suosivat naisellisempia miehiä kuin naiset muualla maailmassa. Tämän havainnon teki kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana myös evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala.

Masennuksen hoidossa käytetyillä serotoniinitasoa säätelevillä SSRI-lääkkeillä voi olla kielteisiä sivuvaikutuksia käyttäjän tunne-elämän puolella, sanoo evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala Yle TV1:n Aamu-tv:n lähetyksessä perjantaina.

Serotoniinitasoon vaikuttavat masennuslääkkeet nimittäin estävät Rantalan mukaan ihmistä ihastumasta.

Rantalan mukaan ihastuminen aivokemiallisena ilmiönä perustuu äkilliseen serotoniinitason romahtamiseen, joka synnyttää ihmisessä pakonomaisen kiintymyksen ihastuksen kohteeseen. SSRI-lääkkeet keskeyttävät tämän luonnollisen prosessin, sillä lääkitys estää serotoniinitason äkilliset romahdukset.

- On valitettavaa, että nuorten masennusta hoidetaan näillä lääkkeillä. Nuorten masennus usein johtuu siitä, että on epäonnea rakkauselämässä, ja kun sitä hoidetaan lääkkeillä, jotka vaikuttavat serotoniinitasoon, niin henkilö ei pysty enää ihastumaan. Siinä mennään ojasta allikkoon, Rantala sanoo.

Dosentin mukaan rakastumisen kemiassa on erotettava toisistaan ihastuminen ja pidemmän aikavälin kiintymys, jotka tapahtuvat aivoissa erillisinä, toisiinsa liittymättöminä prosesseina.

Ihastumisen funktio aivokemiassa on Rantalan mukaan mahdollistaa parisuhteen muodostaminen ja kiintymyksen tarkoituksena ylläpitää suhdetta jälkeläisten hyväksi.