1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Lämmin jakso saisi keskikesän perhoslajit kuoriutumaan

Perhoslajit kertova ympäristöstään paljon. Vaativat lajit tarvitsevat tietynlaisia kasveja elääkseen, toisaalta perhoset voivat kertoa myös siitä, ettei ihminen ole toiminnallaan päässyt muuttamaan ympäristöä.

Kuva: Anna Sirén / Yle

Tänä kesänä perhosharrastajilla on oivat oltavat. Esimerkiksi normaalioloissa meillä harvinainen isonokkosperhonen saattaa lentää viinipyydykseen. Isonokkosperhosia vaelsi viime vuonna Suomeen paljon ja niiden talvehtiminen onnistui.

- Se on hieno juttu. Jos osaa arvostaa, havainnosta saa paljon mielihyvää, sanoo biologi Jussi Iso-Tuisku.

Joidenkin mielikuvissa saattaa vielä vilahdella ylioppilaslakki päässä ja valkea haavi kädessä niityillä loikkiva biologi. Pyydystäminen ei ole enää tätä päivää, sanoo Iso-Tuisku.

- Moni on vaihtanut haavin ja ylioppilaslakin kameraan.

Perhoset ovat vielä odotuskannalla

Sateisella ja viileällä säällä perhosetkin pysyvät piilossa - tai itse asiassa kotelossa, kertoo Iso-Tuisku.

- Ne eivät ole vielä kuoriutuneet, sillä ne odottavat seuraavaa pidempää lämmintä jaksoa.

Lämpimän alkukesän lajit olivat kaikki yhtä aikaa lennossa, mutta kesk- tai loppukesän perhosista monikaan ei ole vielä lähtenyt lentoon.

Joitain lajeja ei tosin voi nähdä, vaikka sää olisi millainen. Esimerkiksi metsänokiperhonen kuoriutuu vain joka toinen vuosi. Toukan kehitys kestää kaksi vuotta.

- Jos oikein muistan, niin siinä on vielä sellainen juttu, että etelässä niitä on aina parittomina vuosina ja pohjoisessa parillisina, Iso-Tuisku sanoo.

Perhonen kertoo omasta ympäristöstään

Kukkaniityllä lentelevät perhoset miellyttävät biologinkin silmää, mutta perhosissa on estetiikkaakin kiinnostavampia asioita.

- Perhoset kertovat ympäristöstään paljon, sanoo Iso-Tuisku.

Tietynlaisissa ympäristöissä elää tietynalisia lajeja. Jos esimerkiksi havaitsee vaativan perhoslajin, voi olla varm,a että ympäristö on luonnontilainen ja säilynyt ihmisen toiminnalta suojassa.

Jotkut lajit taas voivat kertoa sen, että lähistöllä menestyy harvinainen kasvi. Toiset toukat syövät vain tietyn kasvin osia.

Niittyjen kunnostaminen auttaa perhosia

Niittyjä on kunnostettu jo monen vuoden ajan perhosille sopivaksi. Jussi Iso-Tuisku on itsekin ollut kunnostamassa Hämeenkyrössä niittyä harvinaiselle lehtohopeatäplälle.

- Kunnostuksella saadaan pidettyä ympäristö elinkelpoisena. Hoitotoimia on oltava, sillä enää ei laidunneta.

Mahnalassakin on havaittu lentelevän todennäköisesti lehtohopeatäpliä, mutta sataprosenttista varmuutta ei asiasta ole.

- Lehtohopeatäplän tunnistaa varmuudella vain takasiiven alapinnan kuvioinnin perusteella.