Peltsi: Petokiista ei riitelyllä ratkea

Mikko "Peltsi" Peltola kuvaa uusia jaksoja Yle TV2:n Peltsin Lappi ohjelmasarjaan. Itä-Lappi näytti Peltsille luonnon armottomat kasvot, kun kuvausryhmä oli todistamassa näkyä, jossa karhu oli vieraillut lammaskatraassa. Lampuri ja poromies Aarne Aatsingin raadellut lampaanruhot olivat Peltsin mielestä pysäyttävä näky.

luonto
Lampaanraato
Mikko Peltola / Yle
Lampaanraato
Kuuntele Mikko "Peltsi" Peltolan haastattelu.

Sallassa karhu on tehnyt tuhojaan kahdessa lammasaitauksessa. Karhuja on ehkä useampikin ja ne ovat tappaneet tähän mennessä ainakin 10 lammasta. Peltsin mukaan näky oli melkoinen.

- Onhan se ymmärrettävää, että eihän se karhu lammasta mitenkään siististi syö. Se on ikävää katsottavaa, kun eläimiä makaa pitkin aitausta verissä päin. Poromiehen ja farmarin kannalta erittäin kurja homma. Heille se on kysymys elinkeinosta. Tämmöiselle kaupunkilaispojalle täällä avautuu mielenkiintoisia asioita ja nyt tiedän miltä lammasfarmarista tuntuu, kun aamulla puolet tokasta on kadonnut. Täällä kuulee paljon tarinoita siitä kuinka karhu on ovela ja tulee Venäjän puolelta tänne Sallaan vaan aterioimaan.

Peltsikin on havainnut kuinka vaikea ja tunteita herättävä asia petokysymys on Suomessa.

- Heti kun laittaa ohjelman Facebook-sivulle petoasiaa, niin riita on valmiina. Petoihin liittyy paljon vahvoja tunteita. Eihän nämä asiat väittelemällä ratkea.

Lisää faktoja

Mikko "Peltsi" Peltola kaipaa petojen määrästä lisää tietoa.

- Olisi kiinnostavaa saada tutkijoilta lisää tietoa esimerkiksi ahmakannasta. Monet, jotka haluavat suojella ahmaa sanovat, että se on uhanalainen laji. Haluaisin tutkittua tietoa siitä kuinka paljon ahmoja on, ihan selkeitä lukuja. Onko ahma todella uhanalainen vai onko se jonkun Helsinkiläisen luonnonsuojelijan oma käsitys. Lasketaanhan Suomessa joka vuosi hirvikantakin ja sen perusteella myönnetään kaatoluvat. Silloin kun käytettävissä on mututietoa, niin silloin tunteet saa vallan ja riidat syntyvät. Olin aika huvittunut kun MTV3:n uutiset kävi tekemässä petogallupin Helsingin Rautatientorilla ja kysymys kuului, onko Suomessa riittävästi suurpetoja. Vastaus oli, että kaikkia petoja pitää suojella.

Peltsin oma havainto on se, että petokysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta.

- Täällä lampureille sanotaan, että miksi niitä eläimiä pitää viedä sinne laitumelle kun siellä on niitä petoja. Mutta kun EU vaatii, että lampaiden pitää olla laitumella. Minkäs teet? Seuraava sanoo, että laittakaa sähköaita. Mutta kukas sen aidan maksaa ja ongelmahan vain siirtyy seuraavalle aidalle. Ei ole helppoa vastausta.