Puolet armeijan räjähdevarastoista toimii poikkeuspäätöksellä - räjähteet on pakattu liian lähekkäin

Puolustusvoimien räjähdevarastoista noin puolet toimii poikkeuspäätöksen varassa. Useimmiten erikoisjärjestelyn syynä oli se, että räjähteet on varastoitu liian lähelle toisiaan. Vastaavan massaräjähdysvaaran vuoksi Forcitin Vihtavuoren räjähdetehtaalla käynnistynyt reaktio aiheutti koko lähialueen evakuoinnin.

Kotimaa

Maavoimien varastosuojista noin 60 prosenttia ja merivoimien vastaavista suojista noin 40 prosenttia on käytössä poikkeuspäätöksellä, sillä ne eivät täytä laissa niille asetettuja vaatimuksia.

Useimmiten laista poiketaan varastojen sisäisissä varoetäisyyksissä, eli uhkana on mahdollisen ketjureaktion vaara räjähdyksen sattuessa.

Tällaisen massaräjähdyksen vaara aiheutti suurevakuoinnin Vihtavuorella, kun vieressä sijainneen räjähdysainetehdas Forcitin räjähdejätekontti alkoi kuumentua kemiallisen reaktion vuoksi.

Asia käy ilmi puolustusministeriön teettämästä raportista, joka luovutettiin tilaajalle 20. kesäkuuta. Raportti on julkinen, mutta ministeriö ei kuitenkaan julkaissut sitä sivuillaan.

Optimistisesti haluaisin kyllä uskoa, että jos oikein halutaan, varastointi tulee kuntoon neljässä vuodessa

Jari Talja

Oikeusasiamies nuhteli puolustusvoimia samanlaisten puutteiden vuoksi jo vuonna 2008. Puolustusministeriö oli vuonna 2002 asettanut pääesikunnalle tavoitteen, jonka mukaan räjähteiden varastointijärjestelmä on saatava kuntoon vuoden 2012 loppuun mennessä.

Oikeusasiamies otti asiaan kantaa hänelle tehdyn kantelun perusteella vuonna 2008. Oikeusasiamies Jukka Lindstedt totesi tuolloin, että epätyydyttävä asiantila on pitkän ajanjakson kehityksen tulosta, mutta toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ovat jääneet riittämättömiksi.

Myös oikeusasiamies patisteli tuolloin puolustusministeriötä ja pääesikuntaa hoitamaan räjähdevarastointi kuntoon vuoden 2012 loppuun mennessä.

Ministeriö: Siviilit eivät ole vaarassa

Kesäkuussa luovutetun raportin kirjoittaneessa työryhmässä mukana ollut pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston päällikkö Jari Talja myöntää varastoinnin ongelmat.

- Varastointi on aika laajamittaista puolustusvoimissa. Vuodesta 2008 vuoteen 2013 ei ole ollut riittävävästi kapasiteettia, että asia olisi saatu kuntoon, Talja sanoo Yle Uutisille.

Taljan mukaan asia on nyt puolustusministeriön harkinnassa. Raportissa varastointiongelmien ratkaisemiseksi esitettiin kahta mallia: uusia varastosuojia esitetään rakennettavaksi joko neljän tai kymmenen vuoden aikajänteellä. Uusia maapeitteisiä suojia esitetään rakennettavaksi kaikkiaan reilut 70 kappaletta, rahaa se vaatii noin sata miljoonaa euroa.

Varastointiongelmista huolimatta Talja vakuuttaa, että siviileille ei koidu vaaraa.

- Varastot sijaitsevat puolustusvoimien hallinnassa olevilla alueilla, jotka tyypillisesti sijaitsevat kaukana taajamista. Kuten raportissakin todetaan, ei näistä varastoista ole vaaraa ulkopuolisille siviileille, Talja sanoo.

Taljan mukaan nyt on kyse siitä, onko nykytilanteessa riittävästi resursseja asian korjaamiseksi.

- Optimistisesti haluaisin kyllä uskoa, että jos oikein halutaan, varastointi tulee kuntoon neljässä vuodessa, Talja toteaa.