Tuhannet ihmiset Päätalojen perässä Kallioniemessä

Yksi kiinnostava käymäpaikka löytyy eteläisen Lapin naapurista, Taivalkoskelta Jokijärven kylästä. Siellä Kallioniemessä on kirjailija Kalle Päätalon lapsuuskoti, jossa kesäisin vierailee tuhansittain ihmisiä. Kallioniemi on monien lappilaistenkin suosima retki- ja lomakohde.

Kotimaa
Salme Koskelo opastaa Kalle Päätalon lapsuuskodissa
Salme Koskelo opastaa ja vie ihmisiä Päätalojen maailmaan Kallioniemessä, kirjailija Kalle Päätalon lapsuuskodissa. Pienestä pirtistä on tullut suosittu vierailupaikka Taivalkoskella Jokijärven kylässä.Jorma Korhonen / Yle
Salme Koskelo opastaa Kalle Päätalon lapsuuskodissa
Kuuntele juttu Kalle Päätalon lapsuuden kodista.

Kalle Päätalo kuoli jo kolmetoista vuotta sitten (1919-2000), mutta lapsuuskodissaan hän elää. Kallioniemessä oppaana toimiva Salme Koskelo on usein kuulevinaan Kallen askelia milloin mistäkin päin. Ja kyllä siellä äiti-Riitu ja isä-Herkkokin liikuskelevat.

Tuohon kuvitteluun on helppo yhtyä, kun käy Kallioniemessä. Ajatuksiin uppoutumista tietysti helpottaa, jos on lukenut Kalle Päätalon teoksia, tarkkoja kuvauksia hänen elinympäristöstään. Monet Kallen muistot keskittyvät juuri lapsuuskotiin Kallioniemeen. Sieltä alkoi hänen kirjailijataipaleensa. Kallella oli hillitön halu tulla kirjailijaksi - ja hän tuli. Tuotanto on mittava. Päätalo on kirjoittanut kaksi sarjaa, Koillismaa- ja Iijoki-sarjat Koillismaa-sarjaan kuuluu viisi ja Iijoki-sarjaan 26 teosta. Yhteensä Päätalo kirjoitti 39 romaania, kolme näytelmää ja kolme kertomuskokoelmaa.

Ihmiset katselevat ja kyselevät

Salme Koskelon mukaan ihmiset tulevat Kallioniemeen vain katsellakseen paikkoja, ihmettelemään ja pohdiskelemaan senaikaisia oloja. Tosin Kallioniemessä elettiin ja asuttiin vielä 70-luvulla.

Ehkä Kalleakin kiinnostavampia henkilöitä täällä ovat hänen vanhempansa Riitu ja Herkko. Heistä kysellään paljon.

Salme Koskelon mielestä monille on jäänyt isä-Herkosta ehkä vääränlainen kuva, kuva hermonsa menettäneestä, sairaasta ja kärsivästä ja mustasukkaisesta miehestä. Salmen mukaan Herkko oli kuitenkin lempeä ja perhekeskeinen mies.

- Ei hän sitä Kallen kirjailijaksi ryhtymistäkään morkannut niin perusteellisesti kuin kirjojen sivuilta voi ymmärtää.

- Tietysti työstä oli tuolloin erilainen käsitys. Oikea työ oli lähinnä metsä- tai uittotyötä. Sitä jota Herkkokin teki.

Paikkaansa hakeva uuni kiinnostaa

Kallioniemen oppaan Salme Koskelon mukaan Päätalon pirtissä ihmisiä ehkä eniten kiinnostaa "paikkaansa hakeva uuni". Ja se sieltä löytyy. Uunin muurannut paikkakuntalainen Antti Lohilahti oli kova kertomaan tarinoita ja sekös Herkkoa raivostutti. Työ kun ei meinannut edetä. Satusedäksi Herkko muurarinsa sitten nimesikin.

Kalle Päätalon lapsuuskoti Taivalkoskella Jokijärven kylässä on kunnan tärkein matkailukohde. Kesäisin tuhannet ihmiset poikkeavat Kallioniemessä, kuka viihtyy pitempään kuka lyhyempään.

Salme Koskelosta tuli Kallioniemen opas, kun hän muutama vuosi sitten muutti asumaan vastarannalle. Salme tuli mereltä päin.

Ennen tätä työtä Kalle oli minulle oikeastaan aika tuntematon. Itse asiassa en välittänyt edes perehtyä hänen tuotantoonsa tai elämäänsä, mutta nyt olen aivan hullaantunut. Olen itsekin saanut kirjailijakipinän. Toinen romaani on työn alla.

Taivalkoskella Päätalo-instituutti vaalii kirjailija Kalle Päätalon perintöä.