1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Suomalaistutkimus: Ihminen ei ehkä sittenkään luonnostaan sotaisa

Suomalaistutkijoiden mukaan vasta paikoilleen asettuneet kulttuurit alkoivat sotia. Arvostetussa Science-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan metsästäjä-keräilijät tappoivat lähinnä kostoksi tai naisen takia.

Suomessa tehty tutkimus antaa viitteitä siitä, että sodan juuret eivät olekaan - kuten monet tutkijat väittävät - metsästäjä-keräilijä-ajalta, vaan kulttuureista, jotka jo viljelivät maata ja pitivät karjaa. Jos nomadisten ryhmien parissa tapettiin, syynä oli usein henkilöiden välinen ristiriita tai kilpailu naisista - joskus henki lähti myös omalta vaimolta.

Antropologian tutkijat käyttävät aikaisten kulttuurivaiheiden tutkimuksessa 186 kulttuuria käsittävän, hyvin tunnetun kulttuuritietokannan tietoja. Åbo Akademin Vaasan-yksikön tutkijat Douglas Fry ja Patrik Söderberg keskittyivät tietokannan vanhimpiin kulttuurien vaiheisiin, jolloin ei vielä käytetty hevosia tai viljelty maata.

Tutkijapari löysi datasta 138 yksiselitteistä kuolemaan johtanutta tapausta. Lähes kaikissa tapauksissa tappajat olivat miehiä ja suurimmaksi osaksi uhrinsa kanssa saman yhteisön jäseniä. Hieman yli puolessa tapauksista kyse oli yhdestä surmaajasta ja yhdestä uhrista.

Yleisimmin metsästäjä-keräilijämies tappoi kostoksi tai naisen takia. Harvinaisempaa oli tapella esimerkiksi ruokavaroista, kuten hedelmäpuista. Sotimiseen viittaavia kuolemia oli vain harvoja.

- Oletukseni on, että nomadistiset keräilijät eivät olleet sotaisia, Fry kertoi Science-lehdessä, jossa tutkijoiden artikkeli julkaistiin.

Vanhan datan käyttöä on kuitenkin ehditty jo kritisoida. Vanhimmat merkinnät saattavat olla epämääräisiä.

- Vanhimmat merkinnät saattavat olla summittaisia, antropologian professori Raymond Hames Nebraskan yliopistosta kertoi uutistoimisto AFP:lle.

Tiedeyhteisö on jo pitkään kiistellyt siitä, onko sota välttämätön osa ihmiskunnan kehitystä.