1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Mitä Nokian jälkeen? - "Suomessa ei ole koskaan ollut teknologiaosaamista"

Tietotekniikkateollisuuden ja -osaamisen jälkivääntö kiihtyy, kun Nokian merkitys Suomen taloudelle on hiipunut ja työpaikat enemmän kuin puolittuneet. Entisen Nokia-johtajan Kalle Isokallion mukaan meillä ei ole koskaan ollutkaan teknologia-osaamista. Toisen entisen Nokia-johtajan Yrjö Neuvon mukaan tietotekniikka-alalle on syntynyt runsaasti vahvoja, joskin Nokiaa pienempiä yrityksiä.

Lehdistön edustajat uuden Lumia 1020 -mallin äärellä puhelimen julkistamistilaisuudessa New Yorkissa 11. heinäkuuta. Kuva: Timothy Clary / AFP / Lehtikuva

Entinen Nokia-johtaja, nykyisin kirjailijan titteliä käyttävä Kalle Isokallio heitti viime viikolla Ylen Aamu-tv:n Jälkiviisaat-keskustelussa, ettei Suomessa ole mitään teknologista osaamista eikä ole koskaan ollutkaan.

- Se on harhaluulo, että me olisimme teknologiamaa. Meillä ei ole teknologiaosaamista. Jos meillä olisi, tänne ryntäisivät kaikki hankkimaan sitä, mutta kukaan ei ryntää tänne, sanoo Isokallio.

- Se on semmoinen myytti, jota ylläpidetään. Ihmiset, jotka eivät ole perehtyneet asioihin, ylläpitävät sitä. Nokiasta on meillä tullut vähän samanlainen kansallinen myytti kuin Talvisota ja Paavo Nurmi, sanoo Isokallio.

- Nokia on itsetuntokysymys eikä sillä ole enää kansantaloudellisesti niin suurta merkitystä kuin aikaisemmin. Nokia ei enää valmista yhtään puhelinta Suomessa ja käyttää Microsoftin käyttöjärjestelmää.

Teknologialla Isokallio tarkoittaa elektroniikka-alaa ja ohjelmointia, josta hänen mukaansa meiltä puuttuu perusteollisuus.

- Elektroniikkapuolella laajemmin, meillä ei ole omaa puolijohdeteollisuutta, meillä ei ole komponenttiteollisuutta ja tällä hetkellä me emme kehitä millekään laitteelle omia käyttöjärjestelmiä. Nämä kaikki peruselementit meiltä puuttuvat, hän jatkaa.

- Pitäisi olla jokin sellainen perusosaaminen, jonka varaan aikanaan rakennettiin radioteknologiassa, joka on matkapuhelimissa ja langattomassa siirrossa takana, mutta pelkään, että sekin vähitellen happanee. Se olisi kovan työn takana, Kalle Isokallio arvioi.

- Me olemme koodaajia, jotka ovat osanneet soveltaa muualla tehtyjä keksintöjä. Semmoisia koodaajia maailma on täynnä.

Paljon uusia yrityksiä ja innovaatioita

Toinen entinen Nokia-johtaja Yrjö Neuvo hämmästelee Isokallion näkemyksiä. Neuvo on toiminut ennen ja jälkeen Nokian teknologiajohtajuuden professorina muun muassa Tampereen teknillisessä yliopistossa, Suomen Akatemian tutkimusprofessorina, vierailevana professorian Kaliforniassa ja kouluttanut Aalto-yliopiston jatko-opiskelijoita. Hänen mukaansa yhteiskunta on nykyisin tietotekniikkaa täynnä.

- Mielestäni olemme hyvin ajan osaamistasossa kansainvälisestikin mukana. Tietotekniikka on dynaamisessa vaiheessa ja laajentunut kaikkialle. Suomen vahvuus on jopa kasvanut, Neuvo arvioi.

Hän ottaa esimerkiksi konepajateollisuuden: Suomessa on vahva koneita ja laitteita valmistava teollisuus, hissejä ja metsäkoneita ja kaikkea muutakin. Tärkeää on Neuvon mukaan, miten älyä voidaan viedä tämäntyyppisiin laitteisiin ja pitää sitä kautta teollisuus kilpailukykyisenä ja vielä kasvattaakin sitä.

Neuvon mielestä Suomessa ei ole koskaan ollut vahvaa elektroniikan komponenttituotantoa, mutta sitäkin on hänen mukaansa jonkin verran.

- Tärkeintä on se, että me osaamme niitä komponentteja käyttää ja hyödyntää ja että meillä on riittävän hyvää tutkimusta sekä ymmärrämme, mihin päin maailma on menossa, sanoo puolestaan Neuvo.

- Meillä on edelleen hyvin vahvaa tietoliikenneosaamista ja rinnalle on tullut uusia aloja kuten peliosaaminen ja mobiilisovellusten kehittely.

Myös se, millaisia nanotekniikan yrityksiä Suomessa on 20 vuoden kuluttua, on Neuvosta kiinnostavaa.

- Sitä rakennetaan nyt tutkimuksessa, meillä voi olla jopa Inteliä vastaava yritys jossain vaiheessa.

Nokia ja uudet yritykset

Nokia on hiipunut. Sen merkitys Suomen taloudelle on kutistunut ja työpaikat vähentyneet alle puoleen yhtiön kulta-joista. Kalle Isokallio ennakoi työpaikkojen häviämistä kokonaan Suomesta.

- Aika vaikeaa on nähdä muuta, kun yhtiö ei enää itse valmista puhelimia ja ostaa käyttöjärjestelmän ulkopuolelta. Mikä olisi silloin sellainen avain-osaaminen, jonka varaan yhtiötä voitaisiin pitkällä jaksolla rakentaa, kysyy Kalle Isokallio.

Tosin Isokallio myöntää, että elektroniikassa on tapahtunut uusia innovaatioita, ja ettei hän itse ole ehkä huomannut kaikkia mahdollisuuksia.

Yrjö Neuvo puolestaan näkee Suomessa uusia vahvoja yrityksiä.

- Tällä hetkellä meillä ei ole yhtä vahvaa yritystä kuin mitä jokin aika sitten oli. Teollisuus on hajaantunut laajemmalle ja yrityskoko on pienempi, mutta niitä on aika paljon.

- Näen aika paljon positiivista pörinää. Mielestäni yrittäjyys tietotekniikka-alalla on hienossa jamassa, yrityksiä syntyy ja innostus on sellaista, mitä meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut, uskoo Neuvo.

Korkeakouluopetus heikkoa vai kovatasoista

Kalle Isokallion mielestä myös opetus alan korkeakouluissa Suomessa on matalalla tasolla. Hänen mielestään tarvittaisiin kiertoa yritys- ja yliopistomaailman välillä sekä kilpailua yliopistojen ja opiskelijoiden välillä. Kilpailu parhaan korkeakoulun paikasta on hänen mukaansa kovan työn takana.

- Suomi on kovin sisäänlämpiävä maa, meillä pidetään huippuna sitä, mikä on kansainvälisesti mitattuna keskinkertaisuutta. Se ei koske pelkästään teknologia-opetusta. Meidän pitäisi avata yliopistomaailma, jotta saisimme uutta tietoa ja palkata ulkomailta professoreita, jotka toisivat uutta tietoa ja opettaisivat opiskelijoille myös, miten opiskellaan, sanoo Isokallio.

Yrjö Neuvo on kouluttanut jatko-opiskelijoita Aalto-yliopistossa Bit Bang -kurssilla ja sanoo olevansa aidosti innostunut heidän hyvästä osaamisestaan ja innostuksestaan.

Iso joukko opiskelijoista tulee eri puolilta maailmaa. Neuvo iloitsee erityisesti lahjakkaiden naisopiskelijoiden tulosta alalle. Myös Aalto-yliopiston opettajat tulevat eri puolilta maailmaa.

- Kun Aalto-yliopistoon valitaan uusia professoreja, ehkä puolet heistä on nykyisin ulkomaalaistaustaisia. Muutos on aika iso ja Suomi on aidosti kilpailtu paikka professuurien täytössä. Suomalaisillakin professoreilla pitää olla nykyisin vankka kansainvälinen tutkimustausta, jotta pärjää kilpailussa, vakuuttelee Neuvo.

Neuvo tosin myöntää, ettei maailma ole koskaan valmis eikä koskaan voi olla liian hyviä ja aina voi parantaa osaamista.