Joutsassa sahdinteon taito kulkee geeneissä

Moni perinteinen kädentaito, kuten kutominen tai puutyöt, opitaan usein omilta vanhemmilta. Näin on myös sahdintekotaidon suhteen.

ilmiöt
Matti Suomalainen, edessä sahdinvalmistukseen tarvittava kuurina.
Yle / Elina Kinos
Kannu ja juomalasi.
Sahtikulttuuri on syvällä Joutsassa. Toimittaja Elina Kinos kävi tutustumassa.
Matti Suomalainen, edessä sahdinvalmistukseen tarvittava kuurina.
Matti Suomalainen ja kuurina.Yle / Elina Kinos

Joutsan Mieskonmäessä sahtia on tehty jo useassa sukupolvessa ja entisaikaan sahtia tehtiinkin jokaisessa kylän talossa. Kaikille tuo ohrainen juoma ei maistu, mutta Mieskonmäessä hyvää sahtia osataan arvostaa.

Joutsalainen Eevi Suomalainen on jakanut sahdintekotaidon myös pojalleen Matti Suomalaiselle. Ja toki sahtia osaa tehdä myös Eevin naapuri Leena Pylväläinen.

- Perinne on kulkenut sukupolvelta toiselle. Nykyään on vähän hiljaisempaa, ei oikein tahdo olla enää perinteen taitajia, Matti Suomalainen muistelee.

- Minä opin valmistamisen omilta vanhemmilta Luhangassa, sanoo puolestaan Leena Pylväläinen.

Nyttemmin joutsalaistunut Pylväläinen valmistaa sahtia aina juhlapyhiksi.

Sahti - tuo talkookansan yhteenkeräävä voima

Sahtia on ollut tarjolla, kun kansa on kokoontunut yhteen. Esimerkiksi talkoisiin. Sahti on toiminut kokoonkutsujana.

- Tämänkin kylän pelloista osa on raivattu talkoilla, ja sahdin voimalla, Matti Suomalainen kertoo.

Eikä ketään talkoisiin olisi saatu, jos sahtia ei olisi tarjolla.

Myös psykologian välineenä

Matti Suomalainen muistaa omasta nuoruudestaan, kun miehet kokoontuivat heidän kotonaan. Sahtia oli aina tarjolla. Ja miehillä sota lähimuistissa.

- Kun olen asiaa ajatellut, niin se oli heille psykologinen tapahtuma. He purkivat sotajuttuja ja olivat toisilleen psykologeja. Sahti oli siinä välineenä.

Milloin sahti on parasta?

- Kun on hikoiltu ja on jano, heinäpellolla tai saunassa, silloin kylmä sahti on parasta, sanovat joutsalaiset yhteen ääneen.