Tutkijat: Wali Hashin väite humala-Suomesta on tosi

Humaltuminen on Suomessa poikkeuksellisen hyväksyttävä olotila muihin kansakuntiin nähden, toteavat päihdetutkijat. Suomi ei silti ole Euroopan eikä edes Pohjoismaiden juopoin maa.

Kotimaa
Kaksi henkilöä pitelee oluttuoppeja.
Yle

Suomalaiset eivät juo eniten alkoholia maailmassa. Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa ei ole eniten alkoholiperäisiä kuolemia. Mutta humala voi olla Suomessa jopa arvostettu olotila, sanovat päihdetutkijat.

Freetoimittaja Wali Hashi kirjoitti viikonlopun kolumnissaan Yle Uutisten verkkosivuilla Suomen humalakulttuurista. Hashin mukaan suomalaiset keskustelevat todennäköisemmin kännistä ja krapulasta kuin perheestään tai taustastaan. Kolumni on levinnyt internetissä kulovalkean lailla.

- Hän näkee tilanteen ilman, että annetaan automaattisesti joku merkitys meidän alkoholin käytöllemme. Se tekee tästä avauksesta hirveän hyvän, sanoo päihdetutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusseurasta.

- Alkoholiin liitetty nautinto on universaali. Suomessa alkoholiin liittyvät negatiiviset lieveilmiöt ovat näkyvämpiä kuin hyvin monessa muussa maassa.

Humalaisten kohtaamista on tässä maassa varsin vaikea välttää.

- Suomi on siitä erikoinen, että humala on sosiaalisesti hyväksyttävä. Monissa muissa maissa liian päihtynyt häpeää tai poistuu sosiaalisesta tilanteesta. Suomessa katsotaan, että humala on jokaisen oma asia. Siihen ei puututa, tutkija Salasuo sanoo.

Professori Pekka Sulkunen ei erityisemmin välitä maittaisesta stereotypisoinnista, mutta allekirjoittaa väitteen humala-Suomesta.

- Suomikin on humalakulttuurin maa. On niitä muitakin. Brittien touhu on vähintään yhtä humalakeskeistä. Väitetään, että perinteisissä viinimaissa kuten Välimeren maissa nuoriso olisi löytänyt päihdyttävän puolen, mutta laajuudesta ei ole varmaa tietoa, sanoo sosiologian professori Sulkunen.

Yli 15-vuotiaiden alkoholin kulutus.
OECD / Yle Uutisgrafiikka

Suomessa ei kulu alkoholia yhtä paljon kuin vaikkapa Tanskassa, Irlannissa tai Ranskassa, Virosta puhumattakaan. Suomi on kuitenkin harvoja maita, missä kulutus on viime vuosikymmeninä kasvanut todella vauhdilla.

Suomessa alkoholi tappaa tilastojen mukaan varsinkin työikäisiä miehiä. Kuitenkin ainakin WHO:n yhdenmukaistetulla laskentatavalla alkoholi vie täällä harvemmin hautaan kuin Venäjällä, Puolassa tai Etelä-Amerikassa.

Alkoholin aiheuttamat kuolemat maittain.
Maailman terveysjärjestö WHO selvitti vuonna 2004 kansainvälisesti, moniko kuolema johtui alkoholista. Suomi vertautui läntiseen ja eteläiseen Eurooppaan.WHO / Yle uutisgrafiikka

Mutta liian monta siltikin - ja liian aikaisin, toteaa alkoholin yhteiskunnallisia kustannuksia tutkinut Ilkka Vohlonen. Terveyspolitiikan professorin mukaan Suomi menettää alkoholin takia elinvuosia eli osaamista, ja tätä kautta saman verran pääomaa kuin metsäteollisuus tuottaa.

- Osaaminen on yksi neljästä komponentista, jolla ennustetaan kansantalouden kasvua. Tämä on hyvin tärkeä asia, Vohlonen painottaa.

Viikonloppuna uusia viinan hinnannostoja ja myynnin rajoittamisia ehdotti peruspalveluministeri Susanna Huovinen Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun). Ilkka Vohlosella on yksi radikaali ajatus lisää:

- Otetaan alkoholi pois elinkustannusindeksistä. Nyt on oletusarvona, että pitää olla vara ostaa alkoholia. Marihuanaa ei ole, eikä ilokaasua, sanoo Vohlonen.

Äänekkäintä alkoholikeskustelua käyvät juuri ne, joilla on varaa, väittää päihdetutkija Mikko Salasuo.

- Vapaus valita alkoholi, ja oikeus saada sitä mahdollisimman helposti, on yleisin ajatus. Se on niiden, jotka hallitsevat alkoholin käytön ja antavat sille positiivisia merkityksiä. Samaan aikaan toinen, ongelmien ja alkoholisairauksien ääripää on hyvin raju, hän kuvaa.

- Alkoholikeskustelu sisältää siis paradoksin.