Kesäsarja: Miltä Suomi näyttää ulkosuomalaisen silmin

Miltä kotimaa näyttää kun on viettänyt vuosikausia ulkomailla. Vaikuttaako suomalainen poliittinen kulttuuri pienen piirin hiekkalaatikkoleikeiltä? Ymmärretäänkö maailma globaaliksi kyläksi vai käperrytäänkö täällä impivaaralaisesti sisäänpäin? Uusin vieras on Kiinassa asuva L-Fashion Groupin varatoimitusjohtaja Laura Vuorenrinne. Sarja päättyy.

A-studio
Kukkiva maalaismaisema
Anna Sirén / Yle

A-studion kesäsarjassa tavataan ulkomailla asuvia kiinnostavia suomalaisia, jotka palaavat kesäiseen Suomeen lomailemaan. Uudessa maassa vietetty aika saattaa herkistää huomaamaan oman maan itsestäänselvyyksiä, asioita, joita ei ennen huomannutkaan.

Sarjan vieraat kertovat työstään ja ajatuksistaan uudessa maassa ja peilaavat Suomea asuinmaansa kokemusten, olosuhteiden ja tapahtumien kautta.

Viiva vei Kiinaan

Laura Vuorenrinne
A-studion kesävierasarjassa Kiinassa asuva L-Fashion Groupin varatoimitusjohtaja Laura Vuorenrinne.

Kukapa olisi arvannut, miten pitkä tie voi alkaa yhdeltä kansalaisopiston viikonloppukurssilta. Kiinalaisen kalligrafian kurssi oli Laura Vuorenrinteelle kuitenkin niin pysäyttävä elämys, että hän on sittemmin päätynyt L-Fashion Groupin Kiinan varatoimitusjohtajaksi asti.

– Kaks päivää me vaan vedettiin sitä viivaa. Ja ykskään niistä ei ollut lähellekään sellanen kuin olisi pitänyt olla. Jotenkin se vaikeus, että miten niin yksinkertainen asia voi olla niin vaikea puhutteli.

Kurssin innoittamana Vuorenrinne opiskeli ensin Suomessa muutaman kuukauden kiinaa ja päätyi sittemmin Pekingin taideakatemiaan. Hän opiskeli perinteisistä perinteisintä kiinalaista tussimaalausta. Opiskeleminen oli kovin toisenlaista kuin Suomessa.

– Opiskelumetodi oli kopiointi. Aamusta iltaan kopioitiin vanhojen mestareiden töitä. Ja se oli vaikeata.

– Opettaja saatto tulla ja sanoa, kun mä olin seitsemän kertaa tehnyt sen vuorimaalauksen, että tää on ihan kuollut. Sun musteessa ei ole mitään eloa, että uusiks.

Luokkayhteisö on kiinteä, eikä yksityisyyttä ollut.

– Meidän luokka oli semmonen, missä me pelattiin välillä sulkapalloa ja jotkut nukku siellä. Me oltiin hyvin läheisesti siellä, eikä omaa intimiteettiä ollut, kun me maalattiin me maalattiin kylki kyljessä. Se avasi ehkä sen ikkunan ymmärtämään, miten kiinalaiset elää ja miten he toimii.

Koulu avasi Vuorenrinteelle ovet kiinalaiseen kulttuuriin. Kymmenen viime vuotta hän on asunut perheineen Suzhoun miljoonakaupungissa. Lapset käyvät kansainvälistä koulua ja puoliso on niin ikään Luhdan palveluksessa. Etäisyys on kirkastanut myös sen, mikä Suomessa on arvokasta.

– Mun omat kokemukset suomalaisesta terveydenhoidosta on valtavan hyvät. Kummatkin lapset on syntyneet Suomessa ja mun oli täysin mahdoton löytää Kiinasta sellaista lääkäriä, joka olisi edes ottanut mua vastaan, koska se on riskiraskaus ja he eivät halunneet ottaa mitään riskiä.

Suomessa julkinen terveydenhoito näyttäytyy lähinnä ongelmana. Kiinasta katsottuna tilanne näyttää toisenlaiselta. Mikä Vuorenrinteen on vakuuttanut?

– Yksinkertaisesti se osaaminen! Vaikka sairaalat on ehkä rapistuneita, niin mä tiedän olevani sellaisessa paikassa, että jos jotain tapahtuu, niin tämä on maailman paras paikka olla, jos joku ei mene niin kuin on suunniteltu.

Diabeteksen hoito on Suomessa Vuorenrinteen kokemuksen mukaan niin korkeatasoista, että se voisi olla jopa vientituote.

- Diabetes on ihan hurjassa kasvussa Kiinassa. Se on yksi, jos ei peräti se maa, missä diabetestä esiintyy enemmän kuin missään muualla maailmassa, hän muistuttaa.

Kansansuosio ei takaa kompetenssia

Jarmo Kotilainen.
Kemijärveläinen ekonomisti Jarmo Kotilaine päätyi Oxfordin, Harvardin, Lähi-Idän ja Saudi-Arabian kautta Bahrainiin.

Ihan suoralla lennolla ei Lapin perukoilta Bahrainiin liidetty. Kemijärveläinen Jarmo Kotilaine lähti aikanaan 16-vuotiaana Suomen kulttuurirahaston stipendillä kansainväliseen kouluun Isoon-Britanniaan.

Opinnot veivät Cambridgeen, Oxfordiin ja sitten Yhdysvaltoihin Bostoniin, Harvardiin. Kotilaine siirtyi opinnoista opettamaan ja myöhemmin sanoista tekoihin.

Poikkeuksellisen laaja kansainvälinen kokemus vei lopulta Lähi-Itään, ensin Saudi-Arabiaan ja sitten Bahrainiin. Siellä Kotilaine vaikuttaa Bahrainin talouteen toimimalla hallituksen ekonomistina.

– Jos katsotaan Lähi-Idän, Persianlahden maita, siellä on kaikissa pidemmän aikavälin visioita, joilla on tälläinen virallinen hallituksen tuki. Ja sitten on lyhyemmän tai keskipitkän aikavälin strategioita ja siinä siis yritetään ymmärtää mitkä ovat resurssit, mitkä ovat sellaiset rajoitukset, jotka talouspolitiikkaan vaikuttavat ja näiden pohjalta asioita suunnitellaan. Politiikan teossa pyritään pitämään mukana ihmisiä, joilla on ensisijaisesti asiaankuuluvaa kompetenssia, Kotilaine pohtii.

Arabianlahden maat ovat maailmantalouden näkökulmasta merkittävä talousalue. Suomalaiset eivät ihan optimaalisella tavalla ole osanneet hyödyntää markkina-alueen mahdollisuuksia.

– Jos katsotaan, niitä haasteita, joita näissä maissa tällä hetkellä on, niin se kaikkein suurin on väestönkasvu. Se tarkoittaa sitä, että tarvitaan valtavia investointeja koulutukseen, parempien työmarkkinoiden luomiseen, terveydenhoitoon. Nämä ovat kaikki aloja, jotka ovat Suomessa aika tavalla pitkälle kehittyneitä ja monessa tapauksessa kansainvälisestikin tunnustettuja. Tällaista osaamista näissä maissa tarvitaan, Suomi voisi sitä tarjota.

Rehellisyys suomalaisten paras myyntivaltti maailmalla

Lari Kangas.
Etelä-Afrikassa asuvan Lari Kankaan mukaan suomalaisilla on vain yksi myyntivaltti maailmalla: rehellisyys.

Lari Kankaan mieleen maailmalla on jäänyt erikoinen suomalainen myyntimies. Kyseinen myyntimies aloitti markkinointipuheensa vähättelemällä ensin itseään ja sen jälkeen listaamalla kaupittelemansa tuotteen kaikki viat. Loppukaneettina hän kuitenkin kertoi, mikä tuotteessa on erinomaista.

– Kaverista tuli lähes legenda, mutta se tuli positiivisesti, että tuli semmoinen, että suomalaiset ei huijaa. Se on hirvittävä myyntivaltti muuten. Ja siitä pitää pitää kiinni, ja kuka vaan nyt suomalaisia kauppureita tän kuuleekin, älkää huijatko, sitä mainetta ei pidä ikinä hävittää, se on meidän paras myyntivaltti, Kangas uskoo.

Etelä-Afrikassa asuvan Kankaan mukaan Afrikassa on käynnissä kova muutos. Kangas on törmännyt uusia investointikohteita etsiviin Wall Streetin pankkiireihin mitä kummallisemmissa paikoissa.

– Maailman markkinat huomasi, että kun tuli lama, tuli kriisi, ainut paikka koko maailmassa, jossa oli plussamerkkistä kehitystä bruttokansantuotteissa, oli Afrikassa, Kangas miettii.

Kreikkalaismediassa suomalaiset ovat kylmiä mutta koulutettuja

Ateenassa asuva lobbari Teemu Lehtinen
Kreikkalaismediassa suomalaiset ovat kylmiä ja kireitä. Toisaalta suomalainen koulutuksen ja elämisen taso pehmittävät kokonaiskuvaa. Näin kertoo Ateenassa asuva lobbari Teemu Lehtinen.

Kreikkalaismedian Suomi-kuva kylmää. Maa on etäinen, kireä ja hankala paikka. Toisaalta suomalainen koulutuksen ja elämisen taso lämmittää kokonaiskuvaa. Näin kertoo Ateenassa asuva lobbari Teemu Lehtinen, joka tuo tänä kesänä kreikkalaisen anoppinsa ja appensa lomalle Suomeen.

Hän toivoo, että myös suomalaiset lomailisivat talouskriisin kurmuttamassa Kreikassa.

– Tää keskustelu on hirveän polarisoitunutta. Joko me hyväksytään, että sinne annetaan takauksitta rahaa tai sitten me ei haluta olla missään tekemisissä kreikkalaisten kanssa, Lehtinen miettii.

Suomi-brändi ei ole laatuautomaatti

Leena-Maija Rossi.
Leena-Maija Rossi toivoo, että suomalaista kulttuuria edistettäisiin enemmän vuorovaikutuksen kautta. Ei riitä, että Suomesta tuodaan vain joku paketti kansainvälisiin esittäytymisiin ja oletetaan sen olevan automaattisesti hyvä.

Leena-Maija Rossi toivoo, että suomalaista kulttuuria edistettäisiin enemmän vuorovaikutuksen kautta. Ei riitä, että Suomesta tuodaan vain joku paketti kansainvälisiin esittäytymisiin ja oletetaan sen olevan automaattisesti hyvä.

Leena-Maija Rossi johtaa Suomen kulttuuri-instituuttia New Yorkissa. Kulttuuri-instituutti edistää suomalaisen taiteen, designin ja arkkitehtuurin näkyvyyttä Pohjois-Amerikassa.

New Yorkissa Rossia viehättää huomaavaisuus ja monikulttuurisuus. Hän asuu kaupunginosassa, joka on enimmäkseen mustien asuinaluetta. Etniseen vähemmistöön kuuluminen on ollut avartava kokemus valkoiselle suomalaiselle.

Sataprosenttista rajanvalvontajärjestelmää ei ole eikä tule

EU:n rajavalvontavirasto Frontexin pääjohtaja Ilkka Laitinen.
Euroopan Union on houkutteleva muuttokohde ja ulkorajoilla on tunkua. EU:n rajavalvontavirasto Frontexin pääjohtaja Ilkka Laitinen on paljon vartijana.

Euroopan unioni on houkutteleva muuttokohde ja ulkorajoilla on tunkua. EU:n rajavalvontavirasto Frontexin pääjohtaja Ilkka Laitinen on paljon vartijana.

Frontex koordinoi EU-maiden yhteistyötä ulkorajojen valvonnassa ja tutkii muun muassa maahantuloreittejä ja ihmiskauppaa.

Laitisen työpaikka sijaitsee Puolan Varsovassa, lomaa hän viettää Nurmeksessa ja Lapissa.

A-studion Kesäsuomalainen-sarja TV1:ssa keskiviikkoisin kello 21.05.