Koe uusi yle.fi

Sote-painia kunnissa: Miljardiomaisuus jyvitettävä uudestaan

Sairaanhoitopiirien omaisuuden purkaminen hallituksen sote-linjauksen mukaisesti panee miljardiomaisuudet kunnissa uusjakoon. Kuntatalouteen perehtynyt asiantuntija Oiva Myllyntaus arvioi, että vastuukuntina toimivilla suurilla kaupungeilla on tuskin varaa kiinteistöjen ja muun omaisuuden lunastukseen. Pahimmassa tapauksessa hyötyjinä olisivat vain velkaa myöntävät pankit.

Kotimaa
Sairaanhoitaja tutkii poikaa.
Pasi Takkunen/Yle

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen järjestäminen eli hallituksen sote-ratkaisu pakottaa useat kunnat omaisuuden uuteen arviointiin vuoden 2016 loppuun mennessä. Nyt kunnissa kuumana kiehuvassa sote-sopassa on edessä sairaanhoitopiirien purku. Omaisuus siirretään vastuukuntina toimivien suurten kaupunkien käsiin.

Petteri Orpon (eduskuntaryhmän pj., Kok.) johtaman koordinaatioryhmän ongelmallinen kirjaus kuuluu seuraavasti: ” Sote-alueen tehtävien hoitamiseksi sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyvät pääsääntöisesti sote-alueen vastuukunnan omistukseen ja hallintaan. Jos sote-alue on pääsäännöstä poiketen kuntayhtymä, sairaanhoitopiirien tehtävät, henkilöstä, omaisuus ja vastuut siirtyvät sote-kuntayhtymälle.”

Nappikauppa kaukana

Kyse on valtaisista rahoista. Pelkästään kuntayhtymissä todennäköisesti siirtyvien käyttöomaisuuksien arvo on kuusi miljardia euroa, laskee kuntatalousasiantuntija Oiva Myllyntaus. Myllyntaus tuntee aiheen, sillä hän laati jo edelliselle, sote-sotkussa ryvettyneelle peruspalveluministerille Maria Guzenina-Richardssonille (sd.) eri vaihtoehdoista muistion.

Omaisuus - siis verorahat - on nyt pantava puntariin, kun kuntien vanhat sote-kuntayhtymät puretaan ja kasataan uudeksi kuntayhtymäksi. Tai kun sairaanhoitopiirit lakkautetaan - vaikka vain osittain uusien ns. ervojen alta. Myös silloin kun vain yksi kuntayhtymän kunnista lipeää uudesta sote-alueesta, on omaisuus laskettava ja arvotettava uudelleen.

Hallituksen linjaus lihottaa vain pankkeja?

Kuntatalousasiantuntija Oiva Myllyntaus kertoo, että kunnissa herättää suurta huolta omaisuuden siirto rahakorvausta vastaa.

- Sellaisia kassavaroja ei ole kenelläkään. Vastuukunnat eli suuret kaupungit joutuisivat ottamaan velkaa. Loppujen lopuksi hyötyjinä olisivat velkaa myöntävät rahalaitokset. Kuntatalouden osa olisi pelkkä maksumiehen rooli.

Ja vaikeuksien polku jatkuu, jos kiinteistöt ja omaisuus luovutettaisiin vastikkeetta. Se kirvoittaisi oikeudellisia riitoja ja käräjöintiä. Myllyntaus sanoo, että nyt kaivataan valtakunnallista viranomaisohjetta.

- Jos omaisuus siirretään vastikkeetta eikä oikeudenmukainen varojen ja velkojen jako ei toteudu, kunnat ja yhteistoimintayksiköt saattavat hivuttaa omaisuuttaan esimerkiksi säätiöille. Tai velkaannutetaan yhteistoimintayksikkö, ja kassavarat jaetaan jäsenkunnille, Oiva Myllyntaus pohdiskelee. – Näitä säätiöittämispuheita kuulee jo.

- Kärsijä on silloin kuntalainen, veronmaksaja?

- Kyllä. Vastuukunnalle ratkaisut tulevat näillä järjestelyillä entistä kalliimmaksi. Se näkyy palveluiden hinnoissa.

Huutavan ääni Äänekoskelta

Vastuukunnilla on nyt siis kiire pohtia, onko varaa lunastuksiin. Suurten kaupunkien tulevien vastuukuntien lisäksi pähkäiltävää on myös hiukan pienemmissä kaupungeissa. Yle Uutiset kysyi sote-mietteitä Keski-Suomesta Äänekoskelta.

Käytännön ongelmien kanssa painiva kaupunginjohtaja Hannu Javanainen antaa hallituksen sote-linjauksille huutia. Sote on ollut kunnan näkökulmasta sekava, epäselvä ja jopa kalliiksi koituva.

Virkamiehenä toimineen kaupunginjohtaja Javanaisen tuomio on kova:

- Ei tästä saa minkäänlaista otetta tai tolkkua. Me emme voi sosiaali- ja terveysasioita hoitaa millään hallintorakenteiden muutoksilla.

Jyväskylän kupeessa sijaitsevan Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen mietiskelee vielä kiinteistöjen ja muun omaisuuden siirtoa.

- Myös meidän maakunnan keskuskaupungissa Jyväskylässä puhutaan valtavista omaisuusmassoista ja taseen rahamääristä. Me emme maakunnassa usko, että vastuukuntamalli olisi toimiva malli, toiminnallisuuden, demokratian ja myös talouden vuoksi.