Elämä lapsikylässä ei poikkea normaalista arjesta

Punkaharjun SOS-lapsikylään sijoitetaan vuosittain uusia lapsia ja nuoria. Arki lapsikylässä tehdään mahdollisimman normaaliksi ja luonnolliseksi asujille.

Kotimaa
SOS-lapsikylän kylti
Marjut Suomi / Yle

Saimaalla, Puruveden rannalla sijaitsee pieni kylä. Kylässä asustaa 36 lasta ja nuorta. Taloja alueella on kymmenen, joista kuusi on asuinkäytössä. Yhdessä talossa toimii avohuollon yksikkö, jossa hoidossa on 30 lasta. Toinen avohoitoyksikkö avautuu kylään syksyllä. Avohoito on tarkoitettu erityisesti tukiperhettä tarvitseville lapsille.

- Yhdestä kodista jäi sijaisäiti juuri eläkkeelle. Se menee nyt remonttiin. Lapset sijoitettiin toisiin lapsikylän koteihin, kertoo SOS-Lapsikylän apulaiskylänjohtaja Tarja Merilehti.

Lapsikylän lapset ovat joko orpoja tai heillä on toinen tai molemmat vanhemmat. Usein lapset ovat sijoitettu kylään vanhempien mielenterveysongelmien vuoksi. Vierailemaan biologiset vanhemmat tulevat joko kahden viikon välein tai kerran kuukaudessa. Ikähaarukka on lapsikylässä suuri.

- Nuorin lapsista on vasta kaksivuotias. Vanhin taas jo kaksikymmentä. Suurin osa asujista on ala-asteikäisiä, Merilehti sanoo.

Arki lapsikylässä on samanlaista kuin normaalissa kotielämässäkin. Lasten päivä alkaa normaalein rutiinein kouluun menemällä. Koulun jälkeen ohjelmassa on harrastuksia kuten urheilua, käsitöitä ja muita eri kerhoja sekä pelejä. Arki eroaa vain siten normaalista, että päivittäin sijaisvanhempi on ottamassa lapset vastaan koulusta, kun taas normaalissa arjessa vanhemmat ovat usein tähän aikaan vielä töissä.

Lapsille pyritään tarjoamaan kaikki normaalin arjen mahdollisuudet. Ikätasosta riippuen nuorilla on myös mahdollisuus vapaaseen ulkonaliikkumiseen.

Nykyään ihmiset ovat aika itsekkäitä.

Tarja Merilehti

- Nuorille on asetettu omat kotiintuloajat. Välillä heitä saadaankin etsiä, jos ei ole kuulunut kotiintuloaikaan mennessä, Merilehti naurahtaa.

Lakimuutos vaikuttaa lasten kotiuttamiseen

Lapsia tulee vuosittain lisää. Tänä vuonna lapsikylään on asettunut jo seitsemän lasta.

Ennen lapset asuivat sijaiskodissa useasti täysi-ikäisyyteen asti, ennen itsenäistymistä. Vuoden 2008 alussa voimaan tulleessa laissa velvoitetaan tekemään jokaiselle lapsensa lapsikylään luovuttaneelle vanhemmalle kuntoutussuunnitelma. Kuntoutuksen onnistuessa lapsi kotiutetaan ja perheellä on puolen vuoden koeaika. Jos koeaika sujuu hyvin, huostaanotto lakkautetaan.

- Tänä vuonna kotiutuneita on ollut neljä, Merilehti toteaa.

Nuorille on mahdollisuus kehitystason mukaisesti tarjota lapsikylän alueelta myös itsenäistymisasuntoja. Ne ovat pieniä rivitaloyksiöitä, joissa nuori voi harjoittaa yksin asumista saaden silti lapsikylän tuen.

Nuorille aikuisille tarjotaan myös mahdollisuus jälkihuoltoasuntoon tapauskohtaisesti. Jälkihuoltoasunnolla tarkoitetaan kotia, jonka nuori aikuinen voi saada lapsikylästä pois lähtiessään keskustasta yksin asumisen opetteluun. Punkaharjulla näitä on yksi ja Savonlinnassa kolme.

Sijaisvanhemmilta vaaditaan paljon

Joskus vanhemmat sanovat lapselleen "tekevän kaikkensa, jotta lapsi pääsisi pois nopeasti".

Tarja Merilehti

Perhehoitajia on Merilehden mukaan hankala löytää. Työ sitoo ja vaatii työntekijältä paljon. Haku perhehoitajaksi lapsikylään on koko ajan aktiivinen.

- Työ vaatii paljon. Kaikki pyhät täytyy olla lapsikylässä. Silti tässä työssä on myös oikeutetut vuosilomat ja muut. Toisaalta taas tuntuu, että nykyään ihmiset ovat aika itsekkäitä.

Vuosittain perhehoitajan työstä on noin neljä tai kuusi kiinnostunutta. Sijaisvanhempien työ on asua lasten kanssa kylässä. Työhön vaaditaan mielellään lähihoitajan tutkinto. Iältään työntekijät ovat yleensä yli 35-vuotiaita. Perhehoitaja käy ennen työn alkamista SOS-lapsikylän järjestämän Pride-valmennuksen, josta hän saa valmiudet toimia sijaisvanhempana.

- Enemmän työssä toimii yksittäisiä sijaisvanhempia. Kahdessa talossa on Punkaharjulla pariskunta. Joskus sijaisvanhempien mukana on lapsikylässä asuneet myös heidän omat lapset. Tällaisesta järjestelystä olemme saaneet vain hyvää palautetta, Merilehti tuumaa.

Elämä lapsikylässä ollut positiivinen kokemus

Elämä Punkaharjun lapsikylässä on toiminut hyvin. Työntekijät ja asukkaat ovat olleet tyytyväisiä toimintaan.

- Kaikki on mennyt hyvin. Ainoa ongelma lienee yllättävät sairaslomat, jotka nekin ovat ymmärrettäviä. Tällöin pitää huolehtia lomituksesta.

Lapsen huone
Marjut Suomi / Yle

- Tämän hetken työntekijämme ovat osaavia. Pyrimme toimimaan niin, etteivät sijaisvanhemmat vaihtuisi kovin usein, Merilehti sanoo.

Eläminen on lapsilta ja nuorilta sujunut ongelmitta. Joskus lapsilla saattaa olla asettumisongelmia, joihin Merilehti uskoo tietävänsä syyn.

- Uskon asettumisongelmien johtuvan osittain vanhemmista. Joskus vanhemmat sanovat lapselleen "tekevän kaikkensa, jotta lapsi pääsisi pois nopeasti". Tämä taas sekoittaa lapsen pään. Vaikka lapsi tietäisi olevansa hyvissä käsissä lapsikylässä, uskoo hän silti omia vanhempiaan ja elää heidän sanomansa mukaisesti.

SOS-lapsikylässä on oltu tyytyväisiä myös siihen, ettei ole huomattu koulukiusaamista siitä huolimatta, vaikka lapsi asuisi lapsikylässä.

Uusi koti Heinävedellä

Kesäkuun alussa valmistui uusi sijaiskoti Heinävedelle. Kyseinen satelliittikoti on osa Punkaharjun SOS-lapsikylää, joka on sijoitettu toiselle paikkakunnalle. Heinäveden satelliittikotiin on koulutettu jo perhehoitajiksi pariskunta. Kotiin mahtuu kaksi sijoituslasta. Toiminta kodissa alkaa heti sijoituslasten löydyttyä.

- Lisää satelliittikoteja on suunnitteilla. Niitä rakennetaan lähivuosina lähikuntiin, kertoo Merilehti.