Mölyävä vihersammakko valtaamassa kotimaisen sammakon lammikot

Kotimaiset sammakkolajit eivät viihdy samoissa vesissä vihersammakkoihin kuuluvan mölysammakon kanssa. Ensimmäinen täysin vierasperäisen vihersammakon valtaama lammikko on löytynyt Piikkiöstä.

luonto
Mölysammakko lammikossa
Toni Hongisto

Turun seudulle levittäytyneet vihersammakoihin kuuluvat mölysammakot saattavat syrjäyttää kotimaiset sammakkolajit. Näin arvioi Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti.

Aiemmin mölysammakoista ei arveltu olevan muuta haittaa kuin niiden pitämä kova meteli.

Karhilahden mukaan nyt on saatu viitteitä siitä, että kotimaiset sammakot eivät viihdy samoissa vesissä vierasperäisen vihersammakkolajin kanssa.

- Vihersammakot pystyvät syömään pienempiä sammakoita. Ne myös kutevat noin kuukauden myöhemmin kuin meikäläiset sammakot. Kun meikäläiset nuijapäät ovat kuoriutuneet, niin vihersammakot syövät niitä.

Niitä on löydetty jo noin 50 eri lammikosta. Jokaisessa lammikossa voi olla jopa tuhat yksilöä.

Ari Karhilahti

- Vihersammakon pitämä ääni voi myös peittää alleen kotimaisen sammakon hiljaisen kutukurnutuksen. Silloin parinmuodostus ei enää onnistu. Mölysammakon soidinääni kuuluu lähes kilometrin päähän, Karhilahti aprikoi.

Konservaattori huomauttaa, että mölyävistä sammakoista on myös hyötyä.

- Vihersammakot pystyvät syömään ihmisen kannalta haitallisia tuhohyönteisiä ehkä jopa enemmän kuin meikäläiset sammakot.

Ensimmäinen vihersammakon valtaama lammikko löydetty

Karhilahti sanoo, että ensimmäinen mölysammakon valtaama lammikko on jo löytynyt Piikkiöstä.

Mölysammakon soidinääni kuuluu lähes kilometrin päähän

Ari Karhilahti

- Se on sellainen maahan kaivettu kastelulammikko, joka ei ole edes luonnollinen lammikko.

Karhilahden arvion mukaan Varsinais-Suomen alueella on tällä hetkellä useita tuhansia vierasperäisiä vihersammakkoyksilöitä.

Kovaäänisiä kurnuttajia voi löytyä Karhilahden mukaan melkein jokaisesta vesistöstä Ruissalon ja Piikkiön väliltä.

- Niitä on löydetty jo noin 50 eri lammikosta. Jokaisessa lammikossa voi olla jopa tuhat yksilöä.

Mölyävän vieraslajin alkuperä on arvoitus

Vierasperäisen vihersammakon alkuperä askarruttaa Karhilahtea. Myös kurnuttajan tarkka laji on vielä arvoitus.

Vihersammakot pystyvät syömään pienempiä sammakoita.

Ari Karhilahti

- Tässä vaiheessa kannattaa puhua vihersammakosta. Kunhan saamme sammakon lajin varmistettua, niin voimme vertailla, löytyykö naapurimaista geneettisesti vastaavia kantoja.

Karhilahti sanoo, että vihersammakko on saattanut päätyä täkäläiseen luontoon myös jonkun kotiakvaariosta.

- Vielä 90-luvulla vihersammakoita myytiin yleisesti akvaarioliikkeissä lemmikeiksi. Ei ole epätodennäköistä, että joku olisi hylännyt lemmikkinsä joskus 20 vuotta sitten luontoon.

- Sieltä kanta on sitten hiljalleen kasvanut, ja nyt niitä alkaa olla luonnossa jo mukavia määriä, hän sanoo.