Asiantuntija: Suomen ei pitäisi luulla olevansa Euroopan taloudesta erillään

Suomi on sitoutunut euroalueeseen, mutta silti meillä kuvitellaan, että rinnalla voitaisiin pyörittää omaa talouspolitiikkaa, ihmettelee maailmantalouden professori Heikki Patomäki. Hän, Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto ja Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen kävivät Aamu-tv:ssä ratkomassa, pitäisikö Suomen säästää vai elvyttää.

talous
Vieraina Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto,  tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLAsta ja maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki.
Hallituksen rivit ovat revenneet sen mukaan, pitäisikö maan talous nostaa pystyyn lisäsäästöillä vai elvytyksellä. Talousasiantuntijat eli Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto, tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLAsta ja maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki arvioivat, mihin suuntaan talouskurssia pitäisi kääntää.

Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että Suomen kannattaa elvyttää säästämisen sijaan, jotta kasvu saataiiin oikeille urille. Kotilainen muistuttaa, että elyvytyssummillakin on kuitenkin rajansa. Patomäki ja Murto puolestaan, että pelkkä rahan lapioiminen ei riitä, se pitää kohdentaa pitkälle aikavälille ja niin, että raha myös pysyy Suomessa.

Valtion viime aikojen voimakkain elvytystoimi, yhteisöveron alennus, voi Heikki Patomäen mukaan pahimmillaan kääntyä itseään vastaan.

- Jos katsoo vuosia 2008 – 2010, niin suomalaiset monikansalliset yhtiöt vähensivät työtä nimenomaan Suomesta, ei ulkomailta. Yhteisöveron alennus saattaa helposti kääntyä tukemaan tällaista ulkomaille siirtymisen strategiaa, kun yritykset saavat veronalennuksesta rahaa millä investoida.

Asiantuntijoidenkin mielipiteet taloudesta ja sen tasoittamisesta eroavat vahvasti, tavallinen kuolevainen joutuu monesti ihmettelemään mikä on totta. Patomäen mukaan asiassa näkyy taloustulkintojen taustalla vaikuttava politiikka.

- Se näkyi jo hallitusneuvotteluissa. Vasemmisto kannatti aika optimistista tulkintaa talouden kehittymisestä osittain sen takia, että se vastusti niitä säästötoimenpiteitä, joita oikeisto ajoi. Sama mekaniikka on siinä, että jos halutaan maalata synkkä kuva talouden lähitulevaisuudesta, sillä halutaan tukea leikkausargumentteja. Näissä keskusteluissa tärkein argumentti pitäisi tietysti olla se, mikä on totta ja mikä ei.

Velkakriisiä kukaan kommentaattoreista ei Suomeen manaa, mutta euroalueen vakaussopimuksen mukainen julkisen velan raja - 60 prosenttia BKT:stä - ei ole Suomellakaan kaukana.

- Meidän [Etlan] laskujen mukaan vakaussopimuksen raja ylitetään vuosina 2016 – 17. Silloin Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn, jossa kuri ja sanktiot alkavat vaikuttaa. Parempi olisi olla menemättä rajan yli ollenkaan, Kotilainen sanoo.

Patomäki tarjoaa vielä synkempää arviota.

- Viimeisen vuoden aikana Suomi on velkaantunut kuusi prosenttia lisää, nyt velka on 55 prosentin maissa ja 60 voi tulla täyteen nopeastikin.

- Talouspolitiikan suuri virhe on ollut se, että kuvitellaan että Suomi on jotenkin erillinen EU:sta. Suomi on itse sitoutunut euroon ja emuun ja kaikkiin mahdollisiin sopimuksiin, mutta silti kuvitellaan, että omaa talouspolitiikkaa voidaan harjoittaa erillään Eurooppa-politiikasta.

Euroalueen kriisi on asiantuntijoiden mukaan rakennevirhe. Euroopassa jaetaan leikkauksia ja sanktioita, ja kriisi jatkuu vuosikaupalla. Yhtälailla talousongelmiensa kanssa paininut Yhdysvallat puolestaan painaa lisää dollareita merkkinoilleen, ja alijäämät ovat viimeisten tietojen mukaan saatu pienentymään. Murron mukaan vika on Euroopan rahaliitossa.

- En usko, että Yhdysvalloissa on parempia poliitikkoja. Mutta me rakensimme Emun ihan faktisesti väärin, ja jouduimme tilanteeseen jossa vaihtoehtoja oli vähän, kun emme heti suostuneet yhteisvastuuseen. Järjestemä rakennettin väärin toistakymmentä vuotta sitten. Sitä on nyttemmin kotrjattu, mutta silti se johtaa tiukempaan politiikkaan kuin USA:ssa, Murto sanoo.

Kotilainen muistuttaa, että Eurooppa on itse halunnut tähän suuntaan.

- Tämäkin on poliittinen kysymys. Liittovaltiokehtiys kieltämättä ratkaisisi tiettyjä ongelmia, mutta on valittu toisentyypinen tie.