Laila Pullinen viettää juhlavuotta

Suomen arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan taiteilija Laila Pullisen luomisvoima ei ota kadotakseen. Juuri 80 vuotta täyttänyt taiteilija tekee edelleen veistoksia ja on ryhtynyt myös piirtämään. Klassisesta modernismista tunnetun Pullisen mielestä kaikessa taiteessa pitää olla sanoma.

kulttuuri
LAILA PULLINEN
Laila PullinenYle

Laila Pullinen uudisti 60-luvulla kuvaa kotimaisesta naistaiteilijasta. Pullinen käytti laikkoja ja muita työmiesten välineitä, muokkasi veistoksia konepistoolilla ampumalla sekä räjäytti dynamiitilla valtaviin kuparilevyihin uusia muotoja. Vuonna 1969 esitetyssa Muuttuvia muotoja-ohjelmassa Pullinen kertoo seikkaperäisesti, kuinka dynamiittia tulee käyttää ja kuinka erilaiset metallit suhtautuvat räjäyttämiseen.

- Suomi halusi näyttäytyä Montreux'n maailmannäyttelyssä, mutta valtio ei halunnut osallistua rahoitukseen. Jokaisen taiteilijan piti sitten itse etsiä joku teollisuudenala hoitamaan kustannukset. Minulle luontevin vaihtoehto oli Outokumpu, joka antoikin minulle kuparia: sain heiltä levyn, jonka koko oli neljä kertaa yhdeksän metriä. Aikaa teoksen valmistamiseen oli kolme kuukautta, ja eihän sitä kukaan olisi tuossa ajassa pystynyt naputtelemaan, vaikka apuna olisi ollut minkälainen armeija vasaroiden kanssa hääräämässä, Pullinen muistelee nyt.

LAILA PULLINEN veistoksensa äärellä
Yle

- Amerikkalaisesta tiedejulkaisusta löytyi artikkeli räjäytystekniikasta. Esittelin sen Outokummun insinööreille, jotka eivät uskoneet minua ollenkaan. Lopulta sitten teimme metsässä koeräjäytyksiä, ja asiat etenivät.

- Monet tosin olivat sitä mieltä, että räjäyttämällä tehty taide oli sattumanvaraista. Tein kuitenkin lukuisia kaksoiskappaleita, ja näytin että näin se toimii, Pullinen muistelee ja osoittaa takanaan olevaa kuparireliefiä, joka on samalla räjäytysmetodilla tehty kopio Montreux'n vastaavasta.

Pina Bauschin inspiroimaa

Pullisen taiteilijaura jatkuu edelleen. Hän tekee paitsi veistoksia, myös suurikokoisia piirustuksia. Inspiraationlähteenä on toiminut modernin tanssin kehittäjä Pina Bausch.

- Hän oli tehnyt äärettömän kauniin analyysin Orfeuksesta ja Eurydikesta, aiheesta, joka on kautta aikojen kiehtonut taiteilijoita.

- Kuvanveisto on niin kauhean raskasta ja likaista ja sitä tehdään ulkona siivottomissa olosuhteissa. Sen sijaan piirtäminen on siistiä sisätyötä, saa työskennellä lämpimässä ja siistissä ateljeessa. Että se on aina juhlaa taiteilijalle, ja sillä tavalla päätin sitten juhlia tätä 80-vuotisjuhlaani, annoin itselleni luvan käyttää joitakin kuukausia tähän teemaan.

Räväkkä muijako?

Laila Pullinen ei ole koskaan säästellyt mielipiteitään, mutta hänen mielestään media loi hänestä aikoinaan tarkoitushakuisen kulmikkaan kuvan.

- Minusta sanotaan, että se on räväkkä muija. Omasta mielestäni en ole yhtään räväkkä muija. Olen omasta mielestäni varsin säyseä ja kiltti ja hyvinkäyttäytyvä ihminen.

Ihmisen ja luonnon suhdetta käsitelleellä, klassista modernismia veistäneellä ja kotimaista graniittia kesyttäneellä Pullisella on myös selkeä analyysi siitä, millaista taiteen pitäisi olla.

- Minusta kaikessa taiteessa pitää olla sanoma jollekin toiselle ihmiselle, että se on puhetta ilman sanoja kauneimmillaan, sillä tavalla että se kulkee aikakaudelta toiselle ja kielialueelta toiselle kielialueelle ilman tulkkeja, että se on ihmisyyden viesti ihmisyydelle kautta aikojen.

Laila Pullisen veistos puistossa
Yle

Laila Pullisen taidetta on esillä Nissbackan veistospuistossa (siirryt toiseen palveluun) sekä Vantaan kaupunginmuseossa. (siirryt toiseen palveluun)