1. yle.fi
  2. Uutiset

Tuoli tuo mahamakkarat

Suomalaiset istuvat aivan liikaa. Hyvä uutinen kuitenkin on, että istumisen vastapainoksi ei välttämättä tarvitse käydä tuhkatiheään hikijumpassa: pelkällä tuolista ylös nousemisella on positiivisia terveysvaikutuksia.

terveys
Nainen tietokoneen ääressä
Anu Pöntinen / Yle

Istumisen vaaroista on puhuttu viime aikoina paljon. Liiallinen istuminen on yhdistetty muun muassa kakkostyypin diabetekseen, verenpainetautiin ja jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Joidenkin tutkimusten mukaan liiallinen istuminen voi olla jopa haitallisempaa terveydelle kuin tupakan röyhyttely.

Liikuntafysiologi Arto Pesola rauhoittelee, mutta samalla allekirjoittaa istumisen haitat.

- Välillä saa istua. Mutta sitten kun istuu liikaa, noin 6-8 tuntia päivässä, alkaa tulla kaikenlaisia vaivoja. Istuessa kehon energiankulutus on lähes lepotasolla, eikä lihaksissa tapahdu juuri mitään. Aineenvaihdunta hidastuu ja veressä kiertävä rasva alkaa kerääntyä keskivartalon kohdille, Pesola kiteyttää.

Kehitys vei istumaan

Ennen suurin osa ihmisistä teki lähinnä fyysistä työtä, jonka ohessa tuli liikuttua ikään kuin "vahingossa". Tämä muuttui teknologisen kehityksen ja varsinkin tietoteknisen vallankumouksen myötä. Nykyään suuri osa työstä tehdään näyttöpäätteen äärellä.

- Toimistotyöntekijät istuvat keskimäärin noin 70%, pahimmillaan jopa 90% työajasta, Pesonen valottaa.

Välillä saa istua. Mutta sitten kun istuu liikaa, noin 6-8 tuntia päivässä, alkaa tulla kaikenlaisia vaivoja.

Liikuntafysiologi Arto Pesola

Suomalaiset ovat istuvaa kansaa

Tutkimusten mukaan suomalaiset istuvat eurooppalaisista eniten. Pesola arvelee, että tällä on jotain tekemistä pohjoisen pitkän talven kanssa. Ulkona liikkumisen jättää helposti talvella väliin liian kylmän ilman tai pimeyden vuoksi.

Vapaa-aika kuluukin näillä leveyspiireillä helposti vähemmän aktiivisissa merkeissä.

- Television katselu on suomalaisten yleisin vapaa-ajan viettotapa. Televisiota katsellaan keskimäärin 3 tuntia päivässä. Äkkiä sitä istumista kertyy sitten isokin annos päivässä, Pesola sanoo.

Tenavat tapittavat tablettia

Televisiokaan ei ole aina se pääpiru, sillä tietokone - varsinkin nuorten keskuudessa - on varsin yleinen passivoija kodeissa. Erityisesti Pesola kehottaa tarkkailemaan lasten tietokoneen käyttöä.

- Lapset käyttävät näyttöpäätteen edessä yhä enemmän aikaa. Esimerkiksi USA:ssa lapset ja nuoret istuvat tietokoneen tai mobiililaitteen ääressä pahimmillaan noin 8-9 tuntia päivässä.

Älä istu - ainakaan koko ajan

Yksinkertaiseen ongelmaan on olemassa yksinkertainen ratkaisu: ole hyvä ja nouse ylös! Aina ei tarvitse ehtiä kuntokeskuksen hikijumppaan tai salille rehkimään, sillä jo pelkällä seisomaan nousemisella saa ihmeitä aikaan.

- Seistessä energiankulutus on noin 13% korkeampi kuin istuessa. Etureidet eivät ole venyneessä tilassa ja selkäranka on luonnollisessa asennossa, joten välilevyjen paine on tasainen, opastaa Pesola.

Toimistotyöntekijät istuvat keskimäärin noin 70%, pahimmillaan jopa 90% työajasta.

Arto Pesola

Istumista voi tauottaa ja aktiivisuutta lisätä omilla päätöksillä ja pienillä muutoksilla päivärutiineihin. Kahvitauolla voi käydä vaikka vähän kauempana, voi valita portaat hissin sijaan ja niin edelleen. Nyrkkisääntönä Pesola ohjeistaa, että istumisesta tulisi pitää taukoa puolen tunnin välein.

Työkaverit ja pomo mukaan

Oman aktiivisuuden lisääminen voi kuitenkin osoittautua vaikeaksi yleisen tapakulttuurin ja normien vuoksi, joihin istuminen eittämättä kuuluu. Aktiivisuuden lisääminen voi siis joskus vaatia normeista poikkeamista. Esimerkiksi työpaikoilla voi yrittää saada työtovereita mukaan istumisen vähentämiseen ja tehdä siitä yhteisen tavan työyhteisössä.

Tässä kohtaa tietenkin myös työnantajan rooli on suuri. Työpisteille onkin olemassa erilaisia vaihtoehtoja, joilla istumista voi vähentää, tai siitä voi tehdä aktiivisempaa.

- Seisomatyöpiste on yksi loistava esimerkki. Eli työtaso on säädettävissä sillä tavalla, että sen voi nostaa seisomakorkeuteen. On myös sellaisia istuimia, joiden jalka on hieman epästabiili, joten siinä joutuu omilla lihaksillaan pitämään itseään pystyssä, Pesola kertoo.

Suunta kohti seisomista

Tulevaisuuden suhteen Pesola uskoo, että aktiivisuuden lisäämistä helpottavia ratkaisuja kehitetään yhä enemmän.

- Näkisin, että tietokoneiden käyttöliittymät tulevat vapauttamaan meitä tuolista. Eli esimerkiksi niin, että hiiren kursoria voisi ohjata käsillä näytön edessä sen sijaan, että pitäisi liikuttaa hiirtä yhdessä tasossa pöydällä, Pesola maalailee.

Arto Pesola myös veikkaa, että tuolin välttäminen tulee osaksi virallisia liikuntasuosituksia muutaman vuoden sisällä.

Lue seuraavaksi