Asiantuntija: Euroopassa suuria eroja rautatieturvallisuudessa

Espanja on Suomea turvallisempi, kun tarkastellaan rautatieturvallisuutta kaikessa junaliikenteessä. Matkustajaliikenteessä Espanja jää turvallisuudessa alle EU:n keskitason.

Kotimaa

Rautatieturvallisuus vaihtelee suuresti Euroopan eri maissa.

Rautatieturvallisuutta mitataan Euroopassa riskiluvulla eli kuolemia junakilometrejä kohti. Kun tarkastellaan kaikkea junaliikennettä, ero turvallisimpien ja vaarallisimpien maiden välillä on noin 15-kertainen, kertoo Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin erityisasiantuntija Kirsi Pajunen.

- Esimerkiksi Virossa tapahtuu 15 kertaa niin paljon kuolemia junakilometrejä kohti kuin Irlannissa, Pajunen selittää.

Turvattomampia ovat samaisella mittarilla mitattuna monet Itä-Euroopan maat, esimerkiksi Bulgaria, Liettua, Puola, Romania ja Viro.

Turvallisimpiin lukeutuvat muun muassa Iso-Britannia, Hollanti, Irlanti, Tanska ja Luxemburg.

Espanja, jossa tapahtui keskiviikkoiltana junaturma, on Pajusen mukaan tällä mittarilla jopa hieman turvallisempi kuin Suomi.

Toisaalta Espanja on hieman EU:n keskitasoa turvattomampi, kun tarkastellaan pelkästään matkustajaliikenteessä tapahtuneita onnettomuuksia. Suomi puolestaan on hyvin turvallinen.

Yhtenäinen ohjausjärjestelmä tulossa

Junaonnettomuuden syynä voi olla paitsi tekniikan pettäminen, myös inhimillinen virhe. Pajusen mukaan niin sanottua idioottivarmaa teknistä järjestelmää ei ole olemassakaan.

Esimerkiksi Virossa tapahtuu 15 kertaa niin paljon kuolemia junakilometrejä kohti kuin Irlannissa.

Trafin erityisasiantuntija Kirsi Pajunen

Tekniset järjestelmät pyritään tekemään turvallisuuden kannalta varmoiksi. Jos esimerkiksi Suomessa junien kulunvalvonta ei ole käytössä, alennetaan junien nopeuksia, Pajunen kertoo.

- Euroopassa on käytössä tällä hetkellä monia hyvin erilaisia teknisiä järjestelmiä. Käyttöön ollaan tuomassa eurooppalainen junien ohjausjärjestelmä, joka hoitaa sen, että ylinopeutta ei pääse ajamaan.

Pajunen arvioi, että järjestelmä on tulossa käyttöön pitkällä aika välillä pikku hiljaa.

- Suomessahan käytännössä katsoen kaikki radat, joilla on matkustajaliikennettä, on varustettu tällaisella junien kulunvalvontajärjestelmällä, joka pitää huolen, että nopeusrajoituksia noudatetaan ja punaista päin ei ajeta. Järjestelmä jarruttaa, jos kuljettaja ei jarruta.

Pajunen ei osaa kertoa tarkasti, miten laajasti junan nopeutta säätävät järjestelmät ovat käytössä Euroopassa.

EU-jäsenvaltioille asetettu turvallisuustavoitteet

Pajusen mukaan Euroopan unionissa ollaan myös laajemmin harmonisoimassa rautatieturvallisuutta ja turvallisuusajattelua.

- Euroopan rautatieviraston (ERA) alaisuudessa on kehitetty erilaisia mittareita, joilla mitataan turvallisuutta, esimerkiksi onnettomuuksien määrät. Näitä verrataan ja selvitetään Euroopan rautatieliikenteen turvallisuustilannetta jatkuvasti.

Lisäksi EU-tasolla jokaiselle jäsenvaltiolle on asetettu omat rautatieturvallisuutta koskevat turvallisuustavoitteet, joita seurataan vuosittain. Käytössä on yhteisesti sovittu arviointimenetelmä, jolla lasketaan, onko maa päässyt tavoitteisiinsa. Tulokset menevät Euroopan komissiolle, Pajunen sanoo.

Menetelmä ei puutu yksittäisen suuronnettomuuden riskiin.

EU-tasolla on paraikaa kehitteillä niin sanottu nopean reagoinnin menettely, jonka avulla maa voi tiedottaa suuronnettomuudesta ja sen mahdollisista syistä EU-laajuisesti, Pajunen kertoo.

- Lisäksi Euroopan eri maiden turvallisuusviranomaisilla on ERA:ssa yhteinen alusta, minne turvallisuusviranomaiset tai onnettomuustutkinnat voivat ilmoittaa, että nyt on tällainen juttu löytynyt, että kannattaa ehkä katsoa onko teidän maassa tällaista.

Euroopan unioniossa turvallisuusajattelu lähtee siitä, että alan toimijat vastaavat turvallisuudesta, Pajunen valottaa.

Viranomaisten rooli on valvoa turvallisuutta, etenkin junien valvontajärjestelmien kautta, sekä myöntää lupia. Pajusen mukaan rautatieliikenteen valvonta alkaa olla EU-tasolla yhtenäistä.