Mistä löytyvät Suomen suurimmat puut?

Hämeestä löytyy koko joukko Suomen suurimpia puita, mitattiin niitä sitten rungon paksuuden tai pituuden mukaan. Tosin ennätyspuiden lista elää kaiken aikaa, kuten puut itsekin. Vanhoja kaatuu ja uusia kasvaa. Siksi puuharrastajat mittaavat puita saadakseen kirjoihin Suomen suurimmat puujättiläiset.

luonto
Keisarinmänty Hattulassa Pikku-Parolassa heinäkuussa 2013
Markku Karvonen / Yle

Hämeenlinnan Pikku-Parolassa kasvava Keisarinmänty kuvaa hyvin Hämeen suurimpia ja rauhoitettuja puita. Rungon paksuudeltaan se on Suomen suurin metsämänty. Ympärysmittaa on peräti 548 cm. Ikää ei tiedä kukaan, mutta se voi olla lähellä 400 vuotta.

Koska perimätiedon mukaan läheisellä Parolan kentällä sotaväkeä katsastaneet Ruotsin kuninkaat Kustaa III ja Kustaa IV Adolf levähtivät ja ruokailivat puun varjossa, se sai nimen Kuninkaanmänty. Rakuunamännyksikin sitä on kutsuttu, koska tarina kertoo erään Rakuunan piilottaneen sen koloon yksikkönsä lipun vihollisilta Suomen sodan aikana. Kun puun alla ruokailleiden joukkoon liittyivät keisarit Aleksanteri I ja II, puu sai nimekseen Keisarinmänty.

Näin puussa yhdistyvät poikkeuksellinen ikä ja koko sekä puuhun liittyvä kulttuurihistoria. Suurimmat puut eivät yleensä kasva talousmetsissä vaan kulttuuriympäristöissä. Siksi valtaosa Suomen suurimmista puista löytyykin eteläisestä Suomesta, missä kasvuolot ovat hyvät ja puistokulttuuri on vanhaa. Hämäläinen puulajirunsauskin on yllättävän suuri. Suurimmista puista voi kiittää vaikkapa kartanoita, kaupunkeja ja puulajipuistoja.

Hämeessä on paljon puujättejä

Luettelo Suomen suurimmista puista on lähes 20 vuotta vanha, siksi puulajiharrastajat mittaavat puista ja päivittävät luetteloa Dendrologian eli puulajitieteen Seuralla. Kunkin lajin suurin voi olla suurin vaikka rungonympärykseltään tai korkeudeltaan. Puukartoitusta tekevä harrastaja Jukka Lehtonen löysi ainakin yhden hämäläisen yllätyksen, hausjärveläisen kuusen, joka on toistaiseksi Suomen suurin. Ympärysmitta puujätillä on vajaa 5 metriä ja puolen metrin korkeudella 650 cm.

Hämeenlinnan tsaarinpoppelit ovat lajinsa korkeimpia, paksuin taas kasvaa Heinolassa. Hattulan Retulansaaren kynäjalavat ovat harvinaisuuksia kooltaan ja puulajiltaan. Hämeestä ei löydy Elimäen Mustilan kaltaista rikkautta, mutta vaikkapa Suomen suurimmat kirjovaahterat, keltakoivut, paperikoivut, pirkkalankoivut, pylväskuuset ja siperiansembrat.

Edellinen kartoitus on vuodelta 1995

Parhaillaan tehtävä päivitys perustuu Dendrologian Seuran vuonna 1995 julkaisemaan Niilo Karhun kirjaan Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut. Jukka Lehtonen sanoo, että moni ennen suurin on juo kuollut. Työ alkoi viime vuonna.

- Varmaan menee vielä ensi vuosi. Kartoituksen tarkoituksena on päivittää Suomen paksuimmat puut -kirjan puut uudestaan. Niistä on tarkoitus tehdä tietokanta, jossa on Suomen paksuimmat ja korkeimmat puut. Kaikkein suurimmista puista on tarkoitus mitata kuutiotilavuus.

Kartoitus palvelee sekä suojelutarkoituksia että antaa tietoa siitä, miten suuriksi etenkin vierasperäiset puut Suomen oloissa voivat kasvaa.

- Se on sellainen itseisarvo, joka kiinnostaa ihmisiä. Ihminen on aina ollut kiinnostunut tällaisista ennätysmitoista ja ennätyspuista nimenomaan. Se ehkä kuuluu ihmisluontoon, että tällainen kiinnostaa.

- Hämeessä on hyvä ilmasto ja suuria vesistöjä, jotka mahdollistavat melkoisen lajikirjon. Ja sitten täällä on paljon kartanoita, jotka ovat kaikki melkein poikkeuksetta harrastaneet ulkomaisia puulajeja, joten täällä on melkoinen valikoima näitä, selittää Jukka Lehtonen Hämeen kiinnostavuutta.

Hämeen tiedotkin päivittyvät

Niilo Karhun kirjassa Hämeestä löytyvät mm. Suomen suurin kotikataja, euroopanlehtikuusi, kanadanpoppeli, kartanopoppeli, ruhtinaanpoppeli, mongolianvaahtera, paperikoivu, banksinmänty, riippamänty, visahaapa ja huurrepaju Tampereelta. Hämeenlinnassa kasvoivat tuolloin suurimmat sulkaharmaaleppä, kirjopunasaarni, kurilienlehtikuusi, vuorimänty, mongolianlehmus, isolehtilehmus ja kartiopuistolehmus, monet niistä Aulangolla.

Hattula oli monien ennätyspuiden koti. Sieltä löytyivät muun muassa paksuin mantsurianjalopähkinä, amerikanhaapa, käärmekuuset ja hopeakuuset. Heinolasta löytyivät riippaharmaaleppä, kriminlehmus, palsamipoppeli, albertanvalkokuusi ja kontortamänty.

Muita ennätyspuita olivat mm. suurin isotuomipihlaja ja riippakuusi Tammelassa, visakoivu Hauholla, hieskoivu Hämeenkyrössä, kaarnakuusi, amerikanjalopähkinä ja riippapihlaja Janakkalassa, ruotsinpihlaja, jättipoppeli ja kartiotammi Nokialla, siperianlehtikuusi Padasjoella, siperiansembra Kangasalla, kultakuusi Forssassa, luutakuusi ja helvemänty Lopella, purppurakuusi Urjalassa, pöytämänty Toijalassa, keltakoivu Hausjärvellä ja hopeapaju Riihimäellä.

Uudempien mittausten mukaan suurimpien tittelit vaihtuvat aika ajoin. Jukka Lehtonen arvioi, että 30% edellisen kartoituksen suurimmista on kuollut. Hämeen suurin kotikataja näyttää nyt olevan Hollolassa. Suurin hopeapaju puolestaan on Tampereella ja hopeapoppeli Hattulassa.

Hämeessä on satoja rauhoitettuja puita

Puita on rauhoitettu mm. niiden harvinaisuuden, erikoisten kasvumuotojen, kauneuden, maisemallisen arvon, historiallisten syiden ym. perusteella. Rauhoitettujen puiden tarkkaa määrää on mahdoton sanoa. Aika tekee työtään. Puita katkeilee, kuivuu, kaatuu ja maatuu.

Samaan aikaan maanomistajat hakevat rauhoituksia uusille itselleen tärkeille kohteille. Rauhoituspäätökset tekevät kunnat. Ajoittain ELY-keskukset pyrkivät tarkastamaan rauhoitettujen luonnonmuistomerkkien kunnon. Resurssit ovat kuitenkin pienet, Etelä-Hämeessäkin useimpien kohteiden tarkastamisesta on kulunut toistakymmentä vuotta.

Hattulan Lahdentakana Vainomänty on seissyt ihmismitassa ikiajat halliten tien varren maisemaa. Puuhun liittyy tarinaperinnettä, joka kertoo pienen mäen olleen vainojen pakopaikka tai vanha rangaistuspaikka. Niin Vainomänty olisi ollut rangaistuspuu, jonka juurella pahat teot saivat palkkansa. Puu on lahoamassa tyvestään, ja on ajan kysymys, milloin komeus rojahtaa alas. Sama kohtalo odottaa ennen pitkää kaikkia maisemapuita, tarinapuita ja ennätystä hallussaan pitäviä puujättiläisiä.