Ekonomistit vaativat hallitukselta täsmäelvytystä

Ylen tekemään kyselyyn vastanneet maan johtavat ekonomistit laittaisivat elvytysrahaa teiden ja julkisten rakennusten korjaamiseen ja rakentamiseen. Suuria summia Suomella ei kuitenkaan ole ekonomistien mukaan käytettävissä.

talous
Autoja ajamassa siltatyömaan läpi.
Yle

Johtavat ekonomistit eivät kannata laajamittaista elvytystä. Yle kysyi, pitäisikö Suomen hallituksen aloittaa uusia elvytystoimia. Vastauksia tuli 15. Vain kolmasosa heistä vastusti elvytystä. Muut pitivät ajatusta hyvänä, kunhan se kohdennettaisiin tarkasti.

– Kuluvasta vuodesta näyttää tulevan niin paljon aiemmin arvioitua heikompi, ettei elvytystä voida sulkea hallituksen työkalupakin ulkopuolelle, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

– Niillä voitaisiin puuttua esimerkiksi heikkoon työllisyyskehitykseen joillain toimialoilla. Rakentaminen on tällä hetkellä esimerkiksi vajoamassa alaspäin. Ja tietyt järkevät infrastruktuurin kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet tai sitten järkevät homekoulujen kuntoonlaittoon liittyvät toimenpiteet voisivat tulla kyseeseen, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Elvytystoimia voidaan toteuttaa pienimuotoisina täsmätoimina valtion menokehysten puitteissa.

Lauri Kajanoja

Ei varaa jättielvytykseen

Miljardien eurojen elvytystä ei kukaan kuitenkaan halua.

– Elvytystoimia voidaan toteuttaa pienimuotoisina täsmätoimina valtion menokehysten puitteissa, toteaa Suomen Pankin johtava neuvonantaja Lauri Kajanoja.

Samoilla linjoilla on Pellervon tutkimuskeskuksen pääekonomisti Pasi Holm.

– Merkittävään elvytykseen ei ole mahdollisuuksia. Valtion taseen käyttö elvytykseen voisi olla mahdollista eli valtion omaisuuden myynti ja näin saatujen varojen käyttö kasvua edistäviin toimiin, hän arvioi.

Erityisen paljon kannatusta saavat homekoulujen ja muiden kohteiden korjaukset sekä teiden ja muun infrastruktuurin rakennustyöt. Ne täytyy kuitenkin tehdä jossain vaiheessa.

– Julkisten investointien ajoituksen aikaistaminen ei vaaranna julkisen talouden tasapainottumista useamman vuoden tähtäyksellä. Aikaistuksia voitaisiin toteuttaa jo kuluvana vuonna lisäbudjettien turvin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Markku Kotilainen arvioi.

"Ei tuo Nokiaa takaisin"

Ne muutamat, jotka eivät haluaisi Suomen elvyttävän, ovat sitä mieltä, että Suomi velkaantuu jo muutenkin eivätkä elvytyksen mahdolliset hyödyt välttämättä jäisi Suomeen.

Ei pidä liikaa hienosäätää tätä suhdannekehitystä. Se ei ole juuri koskaan onnistunut.

Reijo Heiskanen

– Nokiaa, metsäteollisuutta ja muita ulkomaille menneitä yrityksiä ei saa takaisin elvyttämällä, vaan kilpailukykyä lisäämällä, huomauttaa Matti Viren, Turun yliopiston taloustieteen professori.

OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskasen mielestä hallituksen pitäisi vähentää kulutusta ja tulonsiirtoja ja käyttää rahaa enemmän investointeihin.

– Mielestäni pitäisi nimenomaan keskittyä rakenteellisten muutosten tekemisiin. Siellä on hyvinkin paljon tekemistä ja ongelmat tiedetään selvästi. Ei pidä liikaa hienosäätää tätä suhdannekehitystä. Se ei ole juuri koskaan onnistunut, hän toteaa.

Rakenteellisista muutoksista lähes kaikki kyselyyn vastanneista ekonomisteista olivat yhtä mieltä: niitä täytyy tehdä ja mahdollisimman pian. Toisin sanoen valtion menoja pitäisi leikata, tulonsiirtoja karsia ja eläkeikää nostaa. Muuten ei raha riitä tulevaisuudessa mihinkään.

Kilpailukyky kuntoon

Toinen ekonomistien suosikki oli kilpailukyvyn parantaminen. Sitä hallitukselta kaivataan kipeästi.

Elvytystoimia voidaan toteuttaa pienimuotoisina täsmätoimina valtion menokehysten puitteissa.

Lauri Kajanoja

– Elvytystä tärkeämpää olisi korjata Suomen kilpailukyky, jotta pääsemme mukaan talven myötä kiihtyvään maailmantalouden kasvuun, sanoo tutkimusjohtaja Aki Kangasharju Nordeasta.

Kilpailukyvyn korjaamiseen ekonomisteilla tuntuu kuitenkin olevan vain yksi konkreettinen ehdotus, jota hallitus ei voi päättää.

– Valitettavasti tähän viennin kilpailukykyyn ei ole tässä euromaailmassa mitään erityisen nopeaa keinoa. Ainoastaan on tämä palkkamaltti, ja siihenkin menee useita vuosia, jotta se alkaa vaikuttaa, Heiskanen toteaa.