1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Nuotio syttyy ilman tikkujakin vaikka tuluksilla tai kepeillä hinkkaamalla, mutta riittääkö sytytysvälineeksi vesipullo?

Tulen saa alkuun vaikka puita yhteen hieromalla, kun vain tietää mitä tekee. Myös suurennuslasia tai vaikka vesipulloa voi käyttää sytyttämisen apuna. Välillä suurennuslasileikeistä on seurauksena ruohikkopalo.

Juomapullo lautojen päällä
Suurennuslasilla saa tuleen ainakin paperia tai muuta helposti syttyvää, mutta miten vesipullo kelpaa sytytysavuksi?

Muinainen tulentekoväline tulipora toimii yhä tänä päivänä tulentekovälineenä, jos vain kärsivällisyyttä riittää. Muutamasta puuosasta, jänteestä ja kaaresta koostuvan tuliporan laittaa kasaan noin tunnissa. Tuliporan idea on tuottaa kitkaa puuosia yhteen hinkkaamalla. Kitkan avulla saadaan aikaan hehku, joka pitää vielä kasvattaa liekiksi sytykkeiden avulla.

Ainakin Pohjois-Savossa partiolaiset testailevat muitakin perinteisiä tulentekokonsteja, omasta mielenkiinnostaan.

- Kun perusperiaatteen hoksaa, tulipora on aika helppo tehdä. Suurennuslasilla tulen sytyttäminen onnistuu. Olen kuullut, että vesipullo jossain määrin toimii, ilmeisesti se riippuu vähän pullon muodoista, ryhmän vetäjä Johannes Leppävuori Puijon Pakertajien partiolippukunnasta kertoo.

Leppävuoren mukaan nuotion saa alkuun myös tuluksilla. Sytytysvälineenä toimivat niin perinteinen tulirauta ja piikivi kuin moderni magnesiumpuikkokin. Yleensä tuli kuitenkin sytytetään ihan suosiolla tulitikkuja käyttämällä, Leppävuori sanoo.

- Tulenteko on varmaan yksi yleisimmistä taidoista, joita partiossa harjoitellaan. Periaatteessa tulen saa sytytettyä ilman tikkujakin, mutta esimerkiksi tuliporalla on aika nihkeää saada tulta aikaan, jos on märkiä puita.

Alkukesä on ruohikkopalojen aikaa

Johannes Leppävuori luotsaa 7–10 -vuotiaiden poikien partioryhmää. Ohjaaja korostaa, että ryhmässä opetellaan turvallista tulentekoa, tulenteon rajoituksia ja mahdollisten palojen sammuttamista.

Lasten tulitikkuleikit näkyvät kuitenkin pelastuslaitoksen tehtävissä varsinkin alkukesästä.

- Toukokuussa, kun lämpötilat nousevat, tulee selvä ruohikkopalojen piikki. Voi olla, että niitä on sytytetty vahingossa myös suurennuslasin avulla. Yleensä siinä vaiheessa, kun me tulemme paikalle, ei siellä ole enää ketään. Lasten vanhemmat saattavat tulla sanomaan, että meidän pojat sytyttivät tämän, päivystävä palomestari Antti Korhonen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta kertoo.

Keväinen ruohopalojen suma on tuttu myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitalle. Myös Tiitan mukaan palojen takana ovat toisinaan tulitikkuleikit.

Pelastuslaitoksen järjestelmiin kirjattiin Pohjois-Savosa liki 500 maastopaloa. Näistä 11 oli kirjattu 7–14 -vuotiaiden lasten tekemiksi. Syttymissyihin mahtui niin bensalla leikkimistä, tulitikkuleikkejä kuin kuivien puiden sytyttämistäkin.

Vesipullolla sytytetystä ruohopalosta Tiitta ei kuitenkaan ole kuullut koko uransa aikana. Myöskään tuliporan kokeileminen ei Tiitan muistin mukaan ole johtanut paloihin. Suurennuslaseilla sen sijaan on joskus saatu nurmea tuleen.

- Tuliporan käyttö vaatii sen verran viitsimistä, että sillä ei vahingossa sytytetä asioita. Mutta ruohikkopaloja syttyy oikeasti myös niin, että mennään kauppaan ja ostetaan mahdollisimman tehokas suurennuslasi ja sitten kokeillaan, onnistuuko sillä tekemään tulen.