Ajankohtainen kakkonen Pekingin Dongbassa: Kiinan slummeissa on toivoa

Kun minulta pyydettiin tarinaa slummista Kiinassa, ensimmäinen ajatukseni oli: Kiinassa ei ole slummeja, kertoo toimittaja Sari Taussi.

Ulkomaat
Pahamaineiset lähiöt: Dongaba, peking tunnuskuva

Totta onkin, että Kiinasta puuttuvat sellaiset tautien ja väkivallan riivaamat asuinalueet, jollaisiksi mielletään esimerkiksi Intian slummit. Tämä on aika uskomatonta, kun ottaa huomioon Kiinan koon, 1,3 miljardia asukasta, sekä suurkaupunkien määrän ja koon.

Ensivaikutelma voi tietysti myös pettää. Tom Miller kuvaa tuoreessa kirjassaan China’s Urban Billion lähiöitä Kiinan nopeimmin kehittyneisiin suurkaupunkeihin kuuluvassa Chongqingissa. Millerin mukaan mielikuva, että vaikkapa Chongqingissa ei olisi slummeja, ei pidä täysin paikkaansa. Kiinan lähiöt eivät vain näytä yhtä surkeilta kuin köyhimmissä kehitysmaissa, esimerkiksi talot on usein rakennettu tiilestä.

Asuinpaikkaoikeus hukou säätelee kiinalaisten elämää

Lisäksi Kiinan autoritäärinen järjestelmä antaa viranomaisille monia muita maita suuremmat valtuudet ohjata muuttovirtoja ja asumista. Kiinalaisten elämää säätelee asuinpaikkaoikeus, hukou. Se määrää missä ihminen saa terveyspalvelut ja missä on koulu.

Kiinalainen jätteenkerääjä pyörineen
He Mingshuai kerää roskia talo talolta ja myy jätteet Dongban jätetorilla uudelleenkäyttöä vartenYle

Tähän liittyy Kiinan lähiöiden suuri ristiriita: toisaalta maalaisten halutaan muuttavan kaupunkeihin, toisaalta heille ei anneta kaupunkilaisen oikeuksia eli hukouta. Ajankohtaisen Kakkosen lähiöjutussa tavataan ihmisiä, jotka elävät tämän ristiriidan keskellä.

Tällä hetkellä yli puolet kiinalaisista asuu kaupungeissa, noin 160 miljoonaa heistä suurkaupunkien lähiöissä. Vuoteen 2030 mennessä kaupunkilaisten määrän on ennustettu nousevan jopa miljardiin.

"Miksi näyttäisin pitkää naamaa"

Kaupungistuminen kertoo Nyky-Kiinan tarinaa, sille voi antaa äänen esimerkiksi 65-vuotias Henanin maakunnasta kotoisin oleva Wang Shoulin. Hän lajittelee Dongban jätelähiössä käytettyjä muovisäkkejä jopa 11 tuntia päivässä.

Kiinalainen Wang Shoulin lajittelee käytettyjä muovisäkkejä
65-vuotias Wang Shoulin lajittelee käytettyjä muovisäkkejä jopa 11 tuntia päivässäYle

Kun kysyin Wangilta miten hän näyttää niin iloiselta lajitellessaan likaisia säkkejä, hän vastasi:

– Miksi näyttäisin pitkää naamaa? Minulla on ruokaa ja asiat ovat muutenkin paljon paremmin kuin ennen.

Tässä kiteytyy jotain Kiinan lähiöiden todellisuudesta. Vaikka ihmiset ovat köyhiä ja elävät esimerkiksi ilman omaa vessaa ja keittiötä, on elämä paremmin kuin ennen. Kansa on elänyt muun muassa Maon suuren harppauksen aiheuttaman nälänhädän ja kulttuurivallankumouksen vuodet, jolloin koulutusjärjestelmä romahti.

Kiinalaiset pelaavat mahjongia
Rouva Wang Xiaoquing kerää lisätuloa avaamallaan pelihuoneella, jossa Dongban asukkaat voivat pelata mahjongiaYle

Suurin osa lähiöiden asukkaista on tullut maalta, jossa he eivät pysty enää hankkimaan elantoa. Lähiöissä he ovat valmiita tekemään pitkää päivää säästääkseen rahaa lastensa koulutukseen. Ainakin seuraavalla sukupolvella on toivoa paremmasta.

Pahamaineiset lähiöt: Dongba, Peking Ajankohtaisessa kakkosessa TV2 ti 30.7. klo 21.00

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.