Kumina tasaa viljelyn riskejä

Monelle maatilalle on otettu kumina monipuolistamaan kasvilajikkeita ja tasaamaan riskejä. Tänä vuonna tätä monivuotista siemenmaustekasvia korjataan vajaalta sadalta uusmaalaiselta tilalta.

Kotimaa
Kallepekka ja Esa Toivonen.
Kallepekka Toivonen valmistelemassa puimuria kuminan korjuuseen. Vanhaisäntä Esa Toivonen seuraa taustalla.Yle

Kuminasta odotetaan kohtuullista satoa Uudellamaalla. Viljelijöiden mukaan peltoja vaivannut kuivuus jättää kuitenkin kuminan siemenet tavallista pienemmiksi ja kevyemmiksi.

Nurmijärveläisen tilan vanhaisäntä ei enää kummeksu kymmenien hehtaarien kuminaviljelyksiä. Jotkut tunsivat kuminan hänen aikanaan vain mausteena, jos sellaisenakaan.

Vähän se vanhaaisäntääkin mietitytti, kun poika päätti kylvää sitä.

- Se herätti lähinnä uteliaisuutta. Että mitähän se on ja mitähän siitä tulee ja kannattaako sellasta, Esa Toivonen muistelee.

Valinta osui kuminaan

Nurmijärveläisellä Toivosen tilalla haluttiin löytää viljan oheen erikoiskasvi, jonka viljelyssä voitaisiin käyttää pitkälti tilan koneita. Valinta osui monivuotiseen kuminaan.

Monipuolisuus tasaa viljelyn riskejä. Jos yhdestä lajista tulee huono sato, toisesta voi saada runsaamman.

- Ennen kaikkea kuminalla on se hyvä puoli, että se on hirveän aikainen. Nytkin on heinäkuun viimeinen päivä, kun aloitetaan kuminan puinti. Se tasaa sadonkorjuun huippuja, Kallepekka Toivonen perustelee.

Kymmenen vuotta takana

Sekin vaikutti valintaan, että kuminalla on erilainen sadonkorjuuaika eli heinä-elokuun vaihde ja se tasaa siten sadonkorjuun huippuaikoja. Kylvökin tapahtuu eri ajankohtana.

- Viljan viljelyn kannattavuus on pitkään ollut laskusuunnassa ja pelkästään jo monipuolisuuden ja riskien tasaamisen takia haluttiin löytää viljan rinnalle useampia kasveja, Kallepekka Toivonen kertoo.

Ensimmäiset kuminan siemenet kylvettiin vuonna 2003. Silloin viljelyssä oli myös öljypellavaa, joka on nyt jäänyt pois.

Nyt kuminaa tuottaa 36 hehtaaria ja uutta on kylvetty 14 hehtaaria. Se on eniten viljelty tilan viidestä kasvista. Koko maakunnassa sitä kasvattaa lähes sata tilaa noin1500 hehtaarilla.

Kannattavuus viljan tasoa

Kuminan hinta muodostuu maailmanmarkkinoilla. Siellä on nähty samanlaista nousua ja laskua kuin viljalla ja muilla kasveilla. Kuminan hinta ei kuitenkaan ole noussut tai laskenut yhtä herkästi kuin vilja.

Vuonna 2010 hinta oli huipussaan, kuminasta viljelijä sai euron kilolta eli tonnilta tonnin. Silloin sen viljely oli selvästi kannattavampaa kuin viljan.

- Sanotaan, että viime vuoden sadon tuottajahinta oli semmonen 65 senttiä kilolta eli 650 euroa tonnilta. Kyllä se tällä hetkelläkin on vähintäänkin yhtä kannattavaa kuin vilja, Toivonen arvioi.

- Näyttää siltä, että poika on vähitellen oppinut viljelemään sitä ja saattaa se parempina vuosina kannattaakin, on vanhanisännän näkemys.

Kumina menee vientiin

Kuminan viljelyala on vuosittain 15-25 000 hehtaaria. Koko maassa arvioidaan olevan 1500 kuminan viljelijää.

Kumina on tiloilla viljelykierrossa muiden kasvien lailla ja se on erinomainen maanparannusaine.

Kotimainen kumina menee lähes kokonaan vientiin ja sitä käytetään etupäässä mausteena. Osa tislataan aromiaineeksi lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle. Viljely voisi laajeta edelleenkin.

- Kyllä varmasti, jos ja kun markkinat vetää. Sehän on ensimmäinen edellytys, että täytyy olla ostaja kuminalle, nuori-isäntä sanoo.