1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Luomuruis, suomalaisviljelijän seuraava menestystarina?

Varsinkin luomurukiin kysyntä kasvaa koko ajan. Tämän uskotaan lisäävän rukiin viljelyä lähivuosina. Vaikka viime syksyn sateet vähensivät rukiin viljelyalaa puoleen viime kesästä, viljelijät ja jatkojalostajat uskovat perinteisen leipäviljan uuteen tulemiseen. Omavaraisuuden saavuttaminen rukiin osalta vaatisi kuitenkin tuotannon kolminkertaistamista.

Viljelijä Juha Lahtinen tarkastelee, millaisia jyviä Reetta-rukiin tähkiin kätkeytyy.

Suomalainen syö 16-17 kiloa ruista vuodessa, tästä vain neljäsosa on kotimaista. Ruispelto onkin harvinainen näky suomalaisessa maalaismaisemassa.

Luomurukiin kysynnän kasvu enteilee kuitenkin rukiin viljelyn lisääntymistä. Niin ruokatrendit kuin mylly- ja leipomoteollisuus puhuvat nyt perinteisen leipäviljan puolesta.

- Vuonna 2012 tuli paljon luomutuotteita markkinoille, ja silloin oli suorastaan pula luomurukiista. Tälläkään hetkellä tavanomaista tai luomuruista ei tule riittävästi, toteaa Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka. Fazer Mylly on Suomen suurin leipäviljan ostaja.

Ruista käytetään Suomessa noin 100 000 tonnia vuodessa, mutta kotimainen satomäärä vaihtelee 25 000 ja 50 000 tonnin välillä. Tänä vuonna sato jää tavallista  pienemmäksi, sillä sateinen syksy esti monin paikoin syysrukiin kylvön.

Vakka-Suomi on edelleen maan vahvinta rukiin tuotantoaluetta, mutta esimerkiksi Itä-Suomessa luomurukiissa nähdään merkittävä mahdollisuus.

- Esimerkiksi Etelä-Savossa puolet ruisviljelmistä on jo luomuruista, kertoo luomuneuvoja Juha-Antti Kotimäki ProAgria Etelä-Savosta.

Syksyllä kylvettävä ruis on herkkä talven sääolosuhteiden vaihteluille, joten tarvetta olisi jalostaa uusia ruislajikkeita.

- Kevätruis voisi olla ratkaisu. Hybridirukiit ja uudet syysruislajikkeet ovat myös mahdollisuuksia, pohtii Kotimäki.

Fazer Myllyn Mäki-Reinikka puhuu rohkeammin.

- Luomuruis voisi nousta todelliseksi vientituotteeksi, jos saisimme vain viimein kunnollisen kevätruislajikkeen. Ruislajikkeiden kehittely on jäänyt muiden viljojen jalostuksen jalkoihin. Kevätvehnä nosti aikanaan Suomen laadukkaan vehnän tuotantomaaksi, vientimaaksi, ruis voisi olla seuraava menestystarina, toteaa Mäki-Reinikka.

Mäki-Reinikan mielestä trendien aallonharjalle ponnistelevilla ruistuotteilla olisi mahdollisuus kasvaa jopa nykyistä suuremmaksi vientituotteeksi.

- Tarvitaan jatkuvaa tuotekehitystä, jatkojalostusta. Maailmalta tulee viestiä, että ruistuotteilla olisi nyt menekkiä.

Luomurukiin viljelyssä haasteensa, hinta houkuttaa

Luomuviljelijän on tiedettävä, mikä peltolohko tuottaa parhaan sadon. Pellolla on vuoroteltava eri kasveja, jotta maa pysyy ravintorikkaana eikä kuitenkaan täyty rikkakasveista. Mäntyharjulainen Lahtelan tila siirtyi viisi vuotta sitten luomurukiiseen, ja tämän vuoden sadosta odotetaan hyvää myös hinnan osalta. Viljelijä myy satonsa suoraan myllylle.

- Kyllä tälle sadolle on ostaja jo löytynyt, ja hintakin on kieltämättä hyvä, hymyilee viljelijä Juha Lahtinen.

Niin rukiista kuin luomurukiista on viime vuosina maksettu viljelijälle enemmän kuin muista leipäviljoista. Esimerkiksi Fazerin Myllyn perushinta luomurukiille oli 200 euroa tonnilta alkuvuodesta 2010, tuorein perushinta on 380 euroa tonnilta. Luomuvehnän ostohinta on tällä hetkellä 270 euroa tonnilta. Mitä parempi sato on laadultaan, sitä korkeampi hinta.

Lahtelan tilalla Reetta-lajikkeen sato kypsyy puintikuntoon ensi viikon aikana. Veera-lajike on tullut markkinoille 2009, mutta viljelijä Juha Lahtinen arvioi vielä varovasti lajikkeen mahdollisuuksia. Toisella pellolla kasvaa tuttua Iivoa.

- Reetta on lyhytkortisempi ja siksi helpompi puida. Mutta ei lajikevalinta tällä hetkellä ratkaise, vaan se, että peltolohko on valittu oikein. Mitään viisastenkiveä rukiinviljelyyn ei ole. Kaiken kaikkiaan lajikkeiden satopotentiaalia pitäisi pystyä nostamaan, sanoo Lahtinen.

Luomuneuvoja Juha-Antti Kotimäki toteaa, että tämän syksyn kylvöihin ruis ehtisi vielä hyvin, sillä syksystä odotetaan lämmintä.

- Esimerkiksi apilanurmen jälkeen voi hyvin kylvää rukiin, jolloin nurmen rikkomisen voi tehdä tässä muutamaa viikkoa ennen rukiin kylvöä.

Trendit vaihtuvat, ruis kiehtoo kotileipureita

Ruokaskandaalien myötä kotimaisuus kiinnostaa kuluttajaa myös leipähyllyllä. Bloggaavat kotileipurit kuhisevat leipäjuurista ja jauholaaduista.

Ruisleipää leipovalle pienyrittäjälle luomujauhojen käyttö on paitsi arvo- myös makukysymys.

- Vaihdoin luomuun kolme vuotta sitten ja yllätyin, että miten paljon jauhot vaikuttavat leivän makuun. En olisi koskaan uskonut, että niin paljon pehmeämmän makuinen leipä tulee. Leivon joka aamu ruisleipää lähellä tuotetusta luomukaskirukiista, kertoo ravintoloitsija Ilkka Arvola mikkeliläisestä Vileestä.

Arvolan tekee ruisleipätaikinan ruisjauhoista, vedestä ja merisuolasta. Taikina kohoaa taikinajuuren avulla. Taikinajuuren Arvola teki kuutisen vuotta sitten vanhaan tiinuun.

- Yksinkertaisissa asioissa korostuu yksinkertaiset asiat. Hyvä ruis, merisuola, eli hyvän makuinen puhdas suola, ei jodia kiusaamassa. Taikinajuuri paranee, mitä enemmän leivotaan. Maku syvenee ja toimivuus paranee. Sillä on merkitystä, milloin ruis on jauhettu, koska lisäaineeton jauho ei säily kauan, sanoo Arvola.

Myös vuodenaika vaikuttaa leivän olomuotoon.

- Kesällä taikina kohoaa niin, että ei meinaa uuniin saada, kun se on jo valmis, hymyilee Arvola.

Arvola leipoo ruisleipää joka aamu. Jotta leipä ehtisi lounasasiakkaille tarjolle ja lounaskin tulisi tehtyä, on leivän leipominen aloitettava aamulla puoli kuudelta.

- Rukiissa on huonosti sitkoaineksia, joten itse se vaivaaminen ei ole pitkä prosessi. Sen jälkeen pyöritellään limput ja tehdään pari vuokaleipää ja laitetaan kohoamaan, kuvailee Arvola.

_Korjaus: Lahtelan tilalla kasvava ruislajike on nimeltään Reetta, ei Veera. _