Kapulakieli ajaa virkamiehiä koulunpenkille

Suomen kieli tuli maamme viralliseksi kieleksi tasan 150 vuotta sitten. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti kieliasetuksen vieraillessaan Hämeenlinnassa. Ratkaisevan aloitteen teki senaattori J.V. Snellman, joka tapasi keisarin edellispäivänä Hattulassa. Suomen kielen virallistamisella oli huomattava vaikutus Suomen kehitykselle. Tänä päivänä kielitaistelua käydään selkeämmän virkakielen puolesta.

Kotimaa
Kieliasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Pekka Hallberg.
Korkeimman hallinto-oikeuden eläkkeellä oleva presidentti Pekka Hallberg.Ville Välimäki / Yle

Kun senaatti oli tahmea nostamaan suomen kielen asemaa, Tukholmassa syntynyt ja äidinkieleltään ruotsinkielinen fennomaani, senaattori J.V. Snellman päätti vedota asiassa suoraan korkeimpaan päättäjään, Venäjän keisari Aleksanteri II:een.

Snellmanin onnistui saada audienssi keisarin puheille, kun tämä vieraili Hattulassa. Suomalaisille myötämielinen keisari suostui Snellmanin toiveeseen.

Tasavertaisuus laimensi Ruotsin otetta

Asetus suomen kielen tasavertaisesta asemasta ruotsin kielen rinnalla allekirjoitettiin Hämeenlinnassa 30.7.1863. Samalla saatiin lievennettyä myös Ruotsin vaikutusvaltaa suurruhtinaskunnassa.

- Mutta oikeastaan vasta vuonna 1902 tuli virallinen asetus siitä, että suomen ja ruotsin kieli ovat joka suhteessa tasavertaiset. Ja eduskuntauudistus vuonna 1906 oli se, joka teki suomen kielestä myös eduskunnan keskustelukielen, kertoo kieliasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Pekka Hallberg.

Hallbergin mielestä kieliriitojen aika on ohi. Hän muistuttaa, että meidän pitää ymmärtää kieli rikkautena ja kahden kansalliskielen rikkaus on aika suuri juttu tässä maassa.

- Kyllähän kielellä on hyvin suuri vaikutus merkitys identiteetille ja se antaa itsetuntoa. Lisäksi se helpottaa asiointia esimerkiksi viranomaisten kanssa, kun voi asioida omalla kielellään. Pitäisikin tänä päivänä ymmärtää paremmin se, että kieli ei ole vain kommunikointiväline vaan se on oman minuutensa rakentamisen väline.

Twitter-kieli syö suomen kielen rikkautta

Tänä päivänä kielitaistelua käydään selkeämmän virkakielen puolesta. Hallintolaki vaatii palveluperiaatetta ja kielen selkeyttä. Tämä vaatii virkamiehiltä oikeaa asennetta, sanoo Pekka Hallberg.

- Oman ongelmansa tuo EU, jonka järjestelmät ovat monimutkaisia. Alueella, jossa on 23 virallista ja 175 rekisteröityä kieltä, asioiden ilmaisu muuttuu helposti monimutkaiseksi.

Enemmän Hallberg on huolissaan kuitenkin twitter-kielestä, jossa kirjoituksen lyhentely vie kielestä vivahteikkuuden.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Anneli Taina huomauttaa, että virastojen pitää kehittää omaa kieltänsä.

- Tällä hetkellä on menossa hallituksen hanke, jossa virkakieltä halutaan selkiyttää. Osa virkamiehistä aiotaan jopa laittaa koulun penkille opettelemaan selkeää virkakieltä.