Ahveniston jättihauki on edelleen vapaana

Sen huhutaan olevan parimetrinen ja painavan kolmisenkymmentä kiloa. Sen huhutaan syövän pieniä eläimiä, jotka uskaltavat tulla rantaan juomaan. Onpa tarinan mukaan joku hevonenkin joutunut sen uhriksi.

Kotimaa
Sukeltaja Timo Ovaskainen hämeenlinnalaisella Ahvenistonjärvellä.
Mikko Moilanen / Yle

Hämeenlinnalaisen Ahvenistonjärven jättihauki on urbaanilegenda, joka pelottelee lapsia sukupolvesta toiseen. Hevosmiesten tietotoimiston ja nettikeskustelujen mukaan se on Suomen ennätyskokoa, mutta kukaan ei ole sitä onnistunut nappaamaan.

Hämeenlinnan sukeltajien puheenjohtaja Timo Ovaskainen viettää paljon aikaa myös Ahvenistonjärvessä ja hänen viestinsä on selvä.

- Ei siellä kauhean isoja jättiläishaukia ole tullut vastaan, mutta ihmisiä saattaa hämätä, kun vesi vähän taittaa. Tuolloin voi muodostua näköharha, jolloin kaikki näyttää vähän suuremmalta kuin todellisuudessa on. Kyllä järvestä 6 - 7 kiloa painavia kaloja löytyy, sanoo Timo Ovaskainen.

Ovaskaiselle tarina Ahvenistonjärven jättihauesta on tuttu, mutta paljon vesistöjä kiertäneenä hän on kuullut samankaltaisia juttuja liki jokaisen järven rannalla.

- Ihmisten puheiden perusteella voisi päätellä, että jokaisen kotijärvessä on Suomen syvin paikka ja isoimmat kalat, Ovaskainen nauraa.

- Yli kymmenen kiloa painava hauki vaatii melkein 30 kiloa syötävää saadakseen yhden lisäkilon itselleen. Kun katsoo tämän järven kokoa, niin voi päätellä, että ei täällä Ahvenistolla riitä eväskalaa niin isoille kaloille.

Mantarausku on vienyt haukipelon

Vaikka jättihauki taitaa olla urbaanilegenda, niin jotain suurta Ahvenistojärvestä kyllä löytyy. Timo Ovaskaisen mukaan paikallisten ahvenien koko jopa yllättää.

- En ole missään Suomen järvessä nähnyt niin suuria ahvenia kuin täällä. Silmämääräisen arvion mukaan suurimpien ahvenien koko on noin puolitoista kiloa. Ne ovat ahveneksi todella suuria, toteaa Hämeenlinnan sukeltajien puheenjohtaja Timo Ovaskainen.

Suomalaiset käyvät paljon sukellusretkillä ollessaan ulkomailla. Tuolloin pääsee ihastelemaan merten värikkäimpiä kaloja lähietäisyydeltä, mutta Suomen tummissa vesissä lähihavaintojen tekeminen pinnan alla on vaikeampaa.

- Kalat eivät pidä ilmakuplista ja karttavat niitä, mutta jos pystyy olemaan pidemmän aikaa paikoillaan niin uteliaammat saattaa tulla ihan maskiin kiinni.

- Jättihaukea en ole maskin edessä nähnyt, mutta maailmalla merissä sukeltaessani on vieressä uinut monen metrin mittaisia kaloja ja pään päällä isomman luokan Mantarausku. Niiden jälkeen ei kotimainen hauki paljon hätkäytä, kertoo Ovaskainen.