Väylä vetää hurjapäitä

Tornion-Muonionjoki on kahden maan mahtivirta, jonka varsilla kukoistaa omaleimainen ja elävä kulttuuri. Eteläisillä koskilla lipotaan ja loimutetaan siikaa, suurissa suvannoissa soudetaan lohta ja pohjoisessa perhostellaan monenlaista jalokalaa. Kalastajien lisäksi suurjoki houkuttelee melojia ja koskenlaskijoita.

ilmiöt
Mikael Lantto Matkakosken aallossa.
Mikael Lantto Matkakosken aallossa.Yle / Tapio Nykänen

_- _Tämähän on ihan kuin mini-Sambesi, ihmettelee slovenialainen Milan Lovrencic Matkakosken rannalla vuonna 2012. Lovrencic on saapunut Tornionjoelle kansainvälisen rafting-liiton tuomarina. Meneillään on kumilauttakoskenlaskun Eurooppa-cupin kilpailu.

Todellisuudessa mahtava Sambesi on Tornionjoen rinnalla pieni joki, vaikka sen kosket ovatkin jyrkkiä ja isoaaltoisia. Tulvalla Torniossa virtaa jopa 3 500 kuutiometriä vettä sekunnissa, mikä on paljon maailmankin mittakaavassa. Slovenian kuuluisalla Socajoella ikänsä melonut Lovrencic sanookin, että Pohjoismaiden vapaana virtaavat suuret joet ovat eteläeurooppalaisesta näkökulmasta todellisia luonnonihmeitä.

Kansallisjoella käydään kaukaakin

Ruotsissa Torneåälven on yksi kansallisjoista. Tornion lisäksi status on myönnetty Kalixjoelle, Piteåjoelle ja Vindeljoelle. Ruotsissa Väylään kohdistuva arvostus on osaltaan vaikuttanut siihen, että jokeen ei koskaan ole rakennettu koko joen katkaisevia voimalaitoksia, vaikka putouskorkeutta ja tehoa joessa olisi.

Kalastajien lisäksi melojat osaavat iloita valjastamattomista koskista. Kaupallinen koskenlasku elättää monia Kukkolankoskella ja Muoniossa, ja lisäksi koskimelojat ajavat joelle kaukaakin. Kevätaikaan suosittuja melontakohteita ovat erityisesti Pellon Kattilakoski, Muonion Äijäkoski ja Saarikoski sekä Kelokurkkio Sonkamuotkassa.

Syyskesällä, veden laskettua reilusti, eletään melonnan näkökulmasta Tornion Matkakosken kulta-aikaa. Tällöin Varsakallion viereen Ruotsin puolen väylään syntyy nopea aalto, joka sopii mainiosti freestylemelontaan. Lähempänä Suomen rantaa on niin sanottu hontto, suuri, mutta turvallinen melontastoppari.

Matkakoski palauttaa maan pinnalle aina nopeasti

Mestareiden melontapaikka

Tornionjoella ovat harjoitelleet monet suomalaiset huippumelojat. Merimelonnan legenda, Norjan ja Ruotsin rannikot ennätysaikoihin melonut Petri Sutinen on opettanut joella melontaa vuosikaudet. Slalomin maailmancup-kisoja kiertänyt Kalle Varis ja monet muut suomalaiset slalommenestyjät ovat hioneet melontataitojaan Muonion koskissa.

Matkakoski ja Kukkolankoski ovat puolestaan freestylen moninkertaisen Suomen mestarin ja MM-kisamenestyjä Mikael Lanton kotikoskia. Lantto sanoo, että kosket haastavat kenet tahansa.

- Aalto on nopea ja siihen voi olla jo pelkästään vaikea päästä, Lantto nauraa.

Kaikki Tornionjoen kosket ovat suomalaisittain erittäin vuolaita, eikä lajia tuntemattoman kannata niihin eksyä.