Kyläläiset: Suomen suurin järventyhjennysoperaatio epäonnistui – kolme miljoonaa euroa meni hukkaan

Kuivatuksen toteuttajat sen sijaan pitävät tulosta onnistuneena. Haapajärvessä muun muassa kasvaa runsaasti heinää, jota pyritään parhaillaan niittämään pois. Kuivatus aloitettiin vuosi sitten, ja nyt vettä lasketaan takaisin järveen.

Kotimaa
Haapajärvessä kasvaa heinää.

- Kuivatus kesti liian vähän aikaa, sanoo Haapajärven yhteisen vesialueen osakaskunnan puheenjohtaja Esa Hyväri.

Hyväri sanoo, että järven kuivattaminen oli liian iso ja monimutkainen operaatio.

- Näin jälkikäteen on tietysti helppo sanoa, että tämä keino ei ehkä ollut hyvä ja ensiksi olisi ehkä pitänyt kokeilla lisäveden juoksutusta ja kalaston hoitoa, jos näillä keinoin olisi saatu veden laatu paremmaksi, Hyväri pohtii.

Sateinen viime kesä ei ollut ilmaston puolesta hyvä operaatiolle.

Jälkikäteen on tietysti helppo sanoa, mutta nyt tuntuu, että siinä on mennyt kolme miljoonaa euroa hukkaan.

Esa Hyväri

Hyväri sanoo, että jo alussa tiedettiin, että pohjasedimentti on erittäin ravinteikasta ja että kun järvi kuivatetaan, niin se alkaa kasvaa muun muassa heinää. Yllätyksenä tuli kuitenkin se, että kasvua oli paljon.

"Kuivatusta olisi pitänyt jatkaa"

- Mielestämme kuivatusta olisi pitänyt jatkaa ilman muuta tämän kesän ja miksen vuoden loppuun asti. Raha siinä varmaan puhuu, se on varmaan se tärkein argumentti, Hyväri sanoo.

- Näin jälkeenpäin ajateltuna tämä kuivatusprosessi oli ehkä vääränlainen tähän järveen. Toteuttavan projektipäällikön kanssa juttelimme ja hän oli sitä mieltä, että tämä ei nyt sitten ollut ihan oikea ratkaisu tämä kuivatus, Hyväri summaa.

Haapajärven kunnostustyöt ovat tulleet maksamaan tähän mennessä yhteensä kolme miljoonaa euroa. Hankkeen alkuperäinen kustannusarvio oli 2,4 miljoonaa euroa.

- Jälkikäteen on tietysti helppo sanoa, mutta nyt tuntuu, että siinä on mennyt kolme miljoonaa hukkaan. Suunnitelma on tehty kaikkien osapuolien kanssa yhteistyössä, enkä tiedä, että voiko tässä oikein vastuullista henkilöä etsiä, Hyväri pohtii.

- Projekti olisi ehkä kannattanut aloittaa lisäveden johtamisella ja katsoa, että miten se vaikuttaa ennen kuin ruvetaan näin massiivisiin vallien rakentamisiin ja kuivatuksiin, Hyväri jatkaa.

Haapajärven osakaskunnalla on ollut kuivatusprojektin yhteydessä oma hanke, johon on saatu EU-tukea 50 000 euroa.

- Tuen avulla ollaan kaivettu rantoja puhtaaksi ja ruopattu omatoimisesti kylärantoja, Hyväri sanoo.

"Hanke oli onnistunut"

Lappeenrannan Energiaverkkojen rakennuttajainsinöörin Matti Pylkkäsen mukaan Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Lappeenrannan ympäristötoimi ja Lappeenrannan Energiaverkot ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Jos otetaan vielä huomioon viime kesän ongelmat ja niistä johtuneet suunnitelmamuutokset.

- No, rahaa ei ole kyllä heitetty hukkaan. Kaikki mitä on käytetty, niin se on käytetty järven hyväksi, Pylkkänen tokaisee.

Rahaa ei ole kyllä heitetty hukkaan. Kaikki mitä on käytetty, niin se on käytetty järven hyväksi

Matti Pylkkänen

Hyväri ei usko, että järven tila parantuisi nykyisillä toimenpiteillä, mutta lisäveden lasku voi hänen mukaansa olla ratkaiseva tekijä.

Lisävedenjohtamisprojekti on vasta alkamassa, joten lopullisia tuloksia nähdään vasta ensi kesänä. Vedenjohtamisprojekti toteutetaan johtamalla kanavasta vettä järveen kuivemman kelin aikaan.

- Tämä parantaa veden laatua ja saattaa olla ratkaiseva tekijä, Hyväri sanoo.

- Tulokset ovat hyvät, jos otetaan huomioon vielä viime kesän ongelmat ja niistä johtuvat suunnitelmamuutokset, Pylkkänen summaa.

Haapajärven kunnostuksen pääurakka loppuu elokuun viimeinen päivä. Pääurakka on vastaanotettu ja enää on jäljellä viimeistelytöitä, jotka liittyvät lähinnä kasvillisuuden poistoon.