Lampaat eivät elä pelkällä takapihan ruoholla

Lemmikkieläimiksi otetut tuotantoeläimet työllistävät eläintensuojelua Keski-Suomessa. Varsinkin lampaita ja vuohia otetaan "takapihalle ruohoa syömään" ymmärtämättä niiden todellisia tarpeita. Valvontaeläinlääkäri pääsee puuttumaan haja-asutusalueilla olevien eläinten oloihin vain eläinsuojeluilmoituksen saatuaan.

Kotimaa
Lammas kurkistaa aidanraosta.
Kati Rantala / Yle

Tuotantoeläimiä otetaan yhä enemmän lemmikkieläimiksi. Taajama-alueella tuotantoeläinten ottamiseen tarvitaan terveysviranomaisen lupa ja sitä edeltävä tarkastus, kun taas haja-asutusalueella eläimen voi ottaa pelkän ilmoituksen perusteella.

Ei ajatella ollenkaan, että kesän jälkeen tulee väistämättä syksy, ja sitten jopa talvikin.

Mikko Kananen, valvontaeläinlääkäri

Lemmikiksi otettujen tuotantoeläinten pahoinvointi onkin kärjistynyt nimen omaan maaseudulla, missä eläinten kaltoin kohteluun voidaan puuttua vasta, kun joku siitä ilmoittaa.

- Eläinsuojeluviranomaisella ei ole taajaman ulkopuolella oikeutta rutiininomaisiin tarkastuksiin, toteaa valvontaeläinlääkäri Mikko Kananen Jyväskylästä.

- Usein eläinsuojeluilmoitus tulee naapurilta tai kyläläiseltä, joka on todennut, että asiat on nyt niin paljon pielessä, että siihen pitäisi jonkun puuttua.

Eläimet, joista ilmoitus tehdään, elävät yleensä silminnähtävästi huonoissa olosuhteissa likaisina, ja mahdollisesti vailla suojaa.

Eläintenhoidon vaativuus yllättää monet

Eniten ilmoituksia tulee vuohista ja lampaista. Niiden pitoa pidetään virheellisesti helppona, sanoo Mikko Kananen.

- Kun ihminen mieltää, että lammas on helppo eläin, se tarkoittaa, että oikeasti niiden pidosta ei tiedetä mitään. Ajatellaan, että siellähän se takapihalla syö ruohoa, eikä se mitään muuta tarvitse, Kananen valottaa.

Jopa talvi voi tulla tuotantoeläimen pitäjälle yllätyksenä.

- Ei ajatella ollenkaan, että kesän jälkeen tulee väistämättä syksy, ja sitten jopa talvikin, Kananen ihmettelee.

Voiko tuotantoeläin olla lemmikki?

Jos tuotantoeläimen ottamista harkitsee, sopivien elinolojen lisäksi tarvitaan suunnitelma ruhon käyttämiseen teurastamisen jälkeen.

- Minun suositukseni on, että jos joku haluaa ottaa lampaan, hänen kannattaisi ensin ostaa kokonainen lampaan ruho, ja katsoa miten sen kanssa tulee toimeen, sanoo Mikko Kananen.

- Jos sen saa käsitellyksi ja syödyksi, niin silloin on varmaan hyvä pohja lampaan pitämiseenkin.

Lainlaatija ei ole ymmärtänyt ihmisten mielikuvitusta tässä suhteessa.

Mikko Kananen

Kanasen mukaan tuotantoeläimiin on osattava suhtautua niin kuin tuotantoeläimiin.

- Ensinnäkin niillä voi olla tauteja, jotka on hoidatettava eläinlääkärillä. Toiseksi niistä on osattava luopua sitten kun on sen aika, Kananen sanoo.

Lainsäädännössä on Kanasen mielestä puutteita suhteessa tuotantoeläinten pitoon lemminkinomaisesti.

- Lainlaatija ei ole ymmärtänyt ihmisten mielikuvitusta tässä suhteessa. Esimerkiksi lampaiden ryhmäkasvatuksessa on määritelty vähimmäispinta-alaksi yksi neliömetri per lammas. Olen nähnyt sellaisen paikan, jossa oli kaksi lammasta, ja niillä kolme neliömetriä elintilaa. Se täyttää lain vaatimukset, mutta ei missään tapauksessa ole oikeasti riittävä.