Hyttysmäärien arviointi on arpapeliä

Keväiset hyttysennusteet ovat tiedotusvälineiden vakiosisältöä. Todellisuudessa laajojen ennusteiden teko on suurelta osin arvailua, sanoo Metsähallituksen suojelubiologi Jukka Salmela. Kuluneena kesänä hyttysiä on ollut verrattain vähän.

Kotimaa
YLE / Jari Flink

Tarkkaa verta imevien sääskien eli esimerkiksi hyttysten, mäkäräisten ja polttiaisten populaatioseurantaa ei Suomessa tee yksikään taho. Emme siis tarkkaan ottaen tiedä, onko hyttysiä ollut esimerkiksi koko Lapissa vähän vai paljon.

Valistuneita arvioita hyttysten määrästä voidaan tietysti esittää, etenkin paikallisesti. Suojelubiologi Jukka Salmela arvelee, että kesä 2013 ei ole ollut erityisen runsassääskinen.

- Oma mielipide on se, että hyttysiä on aika vähän. Olen liikkunut kaikkialla paitsi Tunturi-Lapissa ja hyttysiä on minusta ollut normaalia vähemmän. Samaa viestiä on tullut kollegoilta.

- Heinäkuun alussa oli sellainen vaihe, että oli lämpimpää, sellainen pieni hellejakso. Silloin tuli kyllä jonkinlainen paarmapiikki.

Ennustaminen on vaikeaa

Sananlaskun mukaan ennustaminen ja erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Tämä pätee Salmelan mukaan myös hyttysiin, joiden määrää pyritään arvioimaan esimerkiksi vesiolojen mukaan. Sateisen kevään ajatellaan tuottavan paljon lentäviä ja pistäviä eläimiä, sillä ötökät lisääntyvät lammikoissa ja kosteikoissa.

- Varmasti tämä hydrologia eli vesiolosuhteet vaikuttavat asiaan, mutta se ei ole ainoa tekijä, Salmela selventää.

- On muodikasta kysyä asiantuntijoilta tai sellaisenaan itseään pitäviltä ihmisiltä hyttysennusteita keväällä, ja minultakin sellaista kyllä kysyttiin. Sanoin, että en uskalla ennustaa mitään. Se on sellaista jaarittelua, jossain niitä on ja jossain ei ole riippumatta siitä, onko märkää vai ei. Hyttysillä on omia loisia, tauteja ja petoja, jotka vaikuttavat tilanteeseen.

Määrien arviointi on vaikeaa myös siksi, että tarkkaa verta imevien hyönteisten populaatioiden seurantaa ei Suomessa tehdä.

- Hyttyspopulaatioita ei kukaan seuraa Suomessa ja jos joku tutkija ennustaa jotain keväällä, niin kannattaa ainakin kysyä, mihin aineistoon tämä ennustus perustuu.

Sääskiansoista apua tutkimukseen?

Hyttyset sinänsä ovat hyvin tunnettuja hyönteisiä, sillä niillä on esimerkiksi huomattava taloudellinen merkitys myrkkykaupan muodossa. Lämpimissä maissa ne muodostavat myös merkittävän terveysriskin.

- Periaatteessa nämä ovat erittäin hyvin tunnettuja hyönteisiä erityisesti tropiikissa, jossa ne aiheuttavat malariaa ja muita tauteja.

Salmelan mukaan populaatioiden tarkempi seuranta olisi mahdollista, mutta se vaatisi toiminnan koordinointia ja järjestämistä. Tutkimusapulaisina voisivat toimia myös tavan kansalaiset.

- Olisi ihan aiheellista täällä Pohjolassa perustaa niille seurantaohjelma, jopa niin että voitaisiin pyytää mukaan tavallisia kansalaisia. Nykyäänhän ihmiset käyttävät mökeillään hiilidioksidiin perustustuvia hyttyspyydyksiä. Niistä saataisiin karkeaa kvantitatiivista aineistoa siitä, miten hyttysmäärät vuosittain kehittyvät.