Hyppää sisältöön

"Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kaivosasioissa olemattomia"

Ympäristöjärjestöjen mukaan moni kansalainen tuntee olonsa voimattomaksi kaivossuunnitelmien keskellä. Kuntien väitetään kulkevan kaiken lisäksi kritiikittä kaivosyhtiöiden talutusnuorassa.

Ilomantsin Pampalon kultakaivoksen rikastamorakennus. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Suomalainen kaivoslaki on maailman lepsuimpia eivätkä kansalaiset pääse juuri vaikuttamaan lähiympäristön kaivossuunnitelmiin. Kaiken lisäksi kunnat ottavat kaivosyhtiöt maaperälleen kritiikittä vastaan.

Näin voi tiivistää Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsenen Heikki Simolan näkemyksen maan nykytilasta kaivosbuumin keskellä.

"Vain hautausmaa esteenä"

Simolan mielestä nykyinen lainsäädäntö nuoleskelee kaivosyhtiötä ja kaivoksen voi perustaa lähes minne vain.

Esteet kaivoksille ovat hyvin niukkoja.

Heikki Simola

- Nythän viranomaiset ja varsinkin malminetsintäyhtiöt rauhoittelevat kansalaisia sillä, että jos etsitään malmia se ei tarkoittaisi kaivoksen avaamista. Todellisuudessa jos malmia löytyy niin kaivos voidaan avata muutaman vuoden kuluessa lähes mihin vain. Esteet kaivoksille ovat hyvin niukkoja, kaivoksia ei saa perustaa esimerkiksi hautausmaan läheisyyteen, mutta muuten se on helppoa.

"Kunnat elävät sokeasti kaivoshuumassa"

Joensuussa asuva Heikki Simola on huolissaan erityisesti Pohjois-Karjalan tilanteesta, jossa eletään Pohjois-Suomen tapaan edelleen kaivosbuumia. Tämä näkyy hänen mielestään esimerkiksi siinä, että kunnat ottavat kaivosyhtiöt vastaan avosylin ilman tervettä kritiikkiä. Synkkänä esimerkkinä Simola mainitsee Ilomantsin Pampalon kultakaivoksen.

Se on erittäin huono sijoituskohde enkä ostaisi Pampalon osakkeita.

Heikki Simola

- Se on työllistävänä hankkeena erittäin lyhyt, eli kymmenen vuotta. Siitä tulee jäämään pysyviä ympäristövaikutuksia, kuten 100 metrin syvyisiä avolouhoksia ja sivukivikasoja.

"Pampalo huono sijoituskohde"

Kaiken lisäksi koko kultakaivoksen ja koko Karjalan kultalinjan kannattavuus on Simolan mielestä kyseenalaista. Tämä johtuu kullan vähäisestä määrästä alueen maaperässä, joka on Simolan mukaan 3-4 grammaa tuhatta kiloa kohti.

- Minun nähdäkseni se on erittäin huono sijoituskohde enkä ostaisi Pampalon osakkeita. Tuotantotavoite on noin tonni kultaa vuodessa, eli sen tuotto on nykyisellä kullan hinnalla 30 miljoonaa euroa vuodessa. Tuotantotavoite ei ole tulevina vuosina nousussa. Koko kaivos ei siisi tule koskaan tuottamaan mitään kovin hyvää, muuta kuin palkkoja omistajille.

.
.