Lestijärvelle suunnitteilla maan suurin tuulivoimapuisto

Toteutuessaan hanke yli kaksinkertaistaisi Suomen tuulivoimatuotannon. Mikäli Lestijärven Tuulivoima Oy:n suunnitelmat toteutuvat, vuosina 2015-2016 kunnan alueelle rakennetaan 121 tuulivoimalaa, joiden napakorkeus kohoaa peräti 170 metriin. Jättihankkeen kustannusarvio on liki 750 miljoonaa euroa.

Kotimaa
Tuulivoimaloita.
Yle

Piskuinen, hieman yli 800 asukkaan Lestijärven kunta Keski-Pohjanmaalla tähtää sisämaan suurimmaksi tuulivoiman tuottajaksi. Kuntaan kaavaillaan 121 tuulivoimalaa 11 000 hehtaarin alueelle. Voimaloiden napakorkeus olisi 170 metriä, niiden generaattoreiden tehoksi kaavaillaan 3,5 megawattia. Vaihtoehtona yva-ohjelmassa lasketaan myös 137 metrin napakorkeuteen kohoavat voimalat.

– Tällä hetkellä ei ole vireillä sisämaahan yhteen paikkaan näin suurta hanketta, tämä on Suomen suurin. Olemme laskeneet tarkasti kustannukset hankkeelle, rakentaminen maksaa 745 miljoonaa euroa, kertoo Lestijärven Tuulivoima Oy:n toimitusjohtaja Aki Simunaniemi.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan maan laskennallinen tuulivoiman kapasiteetti on nyt 294 MW, Lestille havitellaan peräti 423,5 megawatin tehoja.

– Rahat tulevat Euroopasta, siellä on isot pankit, jotka rahoittavat. Kyllä tähän projektiin rahaa löytyy, kun on kannattava hanke, niin rahoittajat ovat kiinnostuneita.

Rahat tulevat Euroopasta, siellä on isot pankit, jotka rahoittavat.

Tuulivoimapuisto sijoittuu Lestijärven keskiosiin, keskustaajaman ja järven länsi- ja eteläpuolille. Sähkönsiirrosta yva-ohjelmassa tutkitaan neljä eri vaihtoehtoa.

Lestijärven kunta totesi käsitellessään maakuntakaavaluonnosta, että vaikutukset ovat keskustan alueen näkymäsuuntiin ja peitteisyyteen perustuen vähäisiä tai kohtalaisia, mutta joistakin katselupisteistä merkittävimpiäkin vaikutuksia saattaa esiintyä. Kinnulan tienvarsiasutukselle voimalaitokset sen sijaan näkyvät Änäkkälän, Mattilan ja Tikan kyläalueille noin 1 km etäisyydeltä. Maisemavaikutuksia esiintyy Lestijärven etelään aukeaville rannoille ulapan takaa. Myös Niemenkylän järvimaisema muuttuu. Suunnittelualue ulottuu myös osin Metsäpeuranmaan erämatkailualueelle.

Tuuliolosuhteet kuten rannikolla

Hankkeen ympäristönvaikutusten arviointiohjelma tuli nähtäville maanantaina. Yhtiön tavoitteena on saada YVA ja kaavoitus valmiiksi keväällä 2014, rakennuslupien vuoro olisi syksyllä ja rakentaminen alkaisi 2015.

Aki Simunaniemen mukaan yhtiö on tehnyt alueella pitkään tuulimittauksia, joissa vuosikeskituuleksi saatiin peräti 7,5 metriä sekunnissa.

– Sillä saadaan loistolukemia tuoton suhteen. Yhden voimalan vuosituotto olisi noin 11 000 megawattia eli puhutaan isoista virtamääristä.

Valtakunnallisessa Tuuliatlaksessa keskituuliarviot jäivät 6,3-6,5 m/s.

Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan tuulivoiman rakentamista koskevassa luonnoksessa Lestijärvelle on kaavailtu vain nimellisteholtaan vain 67,5 MW:n voimalaitosalue eli monin verroin pienempi kuin Lestijärven Tuulivoima Oy:n esittämä 423,5 MW.

– Niitä selvityksiä maakuntakaavan luonnokseen ei ole tehty niin viimeisen päälle. Lestijärvi on maakunnan korkeimpia alueita, korkeus merenpinnasta on 160-180 metriä, eikä alueella ole isoja, tuulta hidastavia. Vertailimme keväällä Lestijärven mittaustuloksia rannikon tuulimittauksiin, niissä ei ollut mitään eroa, se kertoo jotain Lestijärven tuulisuudesta.

Kaksinkertaiset suoja-alueet

Nyt nähtävillä olevaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan kuka tahansa voi jättää mielipiteensä 16.9. mennessä. Asiasta järjestetään yleisötilaisuus Lestijärvellä keskiviikkona. Simunaniemen mukaan hankkeesta tulevat valitukset on pyritty minimoimaan sillä, että asutukseen jätetään vaadittua isommat suojaetäisyydet.

– Suunnittelussa on otettu huomioon se, että järven ympärillä on paljon mökkiasutusta ja muuta asutusta. Ohjeistimme suunnittelutoimistoa jättämään kaksinkertaiset suojaetäisyydet, näin pääsemme vähemmillä valituksilla.

Vertailimme keväällä Lestijärven mittaustuloksia rannikon tuulimittauksiin, niissä ei ollut mitään eroa.

Hanke muuttaa suuresti maisemaa ja sillä toteutuessaan suuri merkitys Lestijärvelle. Esimerkiksi maansiirtotyöt vetävät vertoja mittavuudessaan Kokkolan ja Ylivieskan kaksoisraiteen rakentamiselle.

– Koko Lestijärven alue on otollista tuulivoiman rakentamiselle, siellä on hyvä tieverkosto olemassa. Toki olemassa olevia teitä pitää parantaa ja leventää ja myös uusia rakentaa. Jotain kertoo se, että tarvitsemme yli kaksi miljoonaa tonnia mursketta teiden rakentamiseen. Sellaisen määrän saaminen vaatii kahden vuoden mittaista murskausta eli tällä on myös mittavat työllisyysvaikutukset, sanoo Aki Simunaniemi.

Simunaniemen mukaan yhtiöllä on jo vuokrasopimukset koko alueesta, maanomistajia alueella on 70.

– Sopimukset syntyivät helposti, vuodenvaihteessa kirjoitimme kolmessa päivässä sopimukset 5 500 hehtaarin alueesta ja loput tehtiin keväällä.