Sadat suomalaiset maksavat korkeakouluopinnoistaan - myös Suomessa

Helsinkiin on perustettu kolme korkeakouluyksikköä, jotka tarjoavat opetusta lukukausimaksua vastaan. Uudet toimijat uskovat, että maksullisille opinnoille riittää kysyntää. Ulkomaille Suomesta lähtee vuosittain satoja opiskelijoita tekemään maksullista tutkintoa, ja nyt etenkin Viro vetää.

Kuva: Yle

Maksuton koulutus on suomalaisen hyvinvointiajattelun ytimessä. Kaikille ilmaiset korkeakouluopinnot eivät kuitenkaan ole enää ainut vaihtoehto. Suomesta lähtee vuosittain satoja opiskelijoita suorittamaan maksullista tutkintoa ulkomaille - ja nyt lukukausimaksulla voi opiskella myös kotimaassa.

Helsinkiin on avattu sitten syksyn 2011 kolme korkeakouluyksikköä, jotka tarjoavat tutkinto-opetusta lukukausimaksua vastaan. Ensimmäisenä maksullisen opetustarjonnan aloitti virolainen yksityinen kauppakorkeakoulu Estonian Business School (EBS), ja vuotta myöhemmin se sai kilpailijakseen suomalaisen yksityisen kauppakorkean, Helsinki School of Businessin (Helbus). Viime syksynä Suomeen rantautui myös Tallinnan valtiollisen yliopiston oikeustieteellinen koulu, joka edellä mainittujen tapaan tarjoaa Helsingin yksikössään englanninkielistä tutkintokoulutusta.

Lukuvuoden hinta uusissa opinahjoissa vaihtelee vajaasta 4 000:sta noin 6 500 euroon. Soittokierros oppilaitoksiin paljastaa, että tulevana talvena niissä on yhteensä kolmisensataa opiskelijaa. Alku on kuulemma ollut lupaava ja puskaradio on lähtenyt kiertämään.

Ainoan suomalaisen yksityisen korkeakoulun toimitusjohtaja, Helbusin Kari Jääskeläinen kertoo, että heillä on uskoa siihen, että Suomesta löytyy henkilöitä, jotka ovat valmiita maksamaan opinnoistaan.

- On ollut tiedossa, että suomalaiset nuoret hakeutuvat ulkomaille maksullisiin ohjelmiin. On sinänsä vähän hassua, että Suomessa ei ole ollut ketään suomalaista [maksullista] toimijaa.

Jääskeläinen uskoo, että suhtautuminen opinnoista maksamiseen muuttuu Suomessakin hiljalleen hyväksyvämpään suuntaan.

Samoilla linjoilla on myös Estonian Business Schoolin Helsingin yksikön johtaja Sigrid Lainevee. Lainevee on seurannut, kuinka Suomesta lähtee vuosittain enemmän ja enemmän opiskelijoita suorittamaan maksullista tutkintoa Virossa.

- Maailma muuttuu koko ajan ja ihmiset etsivät uusia mahdollisuuksia, toteaa Lainevee.

- Kyllä meillä on sellainen tuntuma, että ihmisillä alkaa olla valmiutta maksaa opinnoistaan.

Maksullisuus ei mahdollista lorvailua

Uusiin maksullisiin oppilaitoksiin Helsingissä on helpompi päästä sisään kuin Suomen valtiollisiin yliopistoihin. Myös Viron englanninkielisiin ohjelmiin tilanne on yleensä sama. Esimerkiksi EBS:n Helsingin yksikköön hakevilta testataan matematiikan ja englannin taidot, ja lisäksi hakijoiden motivaatiota selvitetään haastatteluilla. Helbusiin hakevat avaavat taustaansa ja motivaatiotaan hakulomakkeessa ja haastattelussa; varsinaista pääsykoetta ei ole.

Helpompi sisäänpääsy ja opintojen maksullisuus eivät kuitenkin tarkoita sitä, että opinnoissa voisi lorvailla. Päinvastoin, antaa ymmärtää kaksi vuotta EBS:ssä opiskellut Lotta Sunila.

Sunila kertoo, että pelkästään kurssien läpäiseminen vaatii paljon työtä. EBS:ssä opetus järjestetään moduuleissa, eli noin joka toinen viikonloppu on muutaman päivän luentoseminaari ja niiden välillä tehdään paljon itsenäistä ja ryhmätyötä verkossa. Opetusmalli on suunnilleen vastaava Helbusissa ja Tallinnan yliopiston oikeustieteen sivupisteessä.

Aikataulutus mahdollistaa työssäkäynnin opintojen ohella.

Nopeasti valmiiksi ja maailmalle - tai tutkinto töiden ohessa

Opinnoistaan Suomessa maksavat ovat moninainen joukko. Osa on hakenut tuloksetta valtiollisiin yliopistoihin, ja kaikki eivät edes halua lähteä pääsykoerumbaan mukaan. Moni haluaa opinnot nopeasti alulle,  eikä valmennuskursseista haluta erikseen maksaa.

Kari Jääskeläinen kertoo, että tyypillinen helbusilainen on nuori, joka on valmis kokeilemaan jotain uutta ja toivoo pääsevänsä nopeasti työelämään. Englanninkielisiin opintoihin hakeutuvia kiinnostaa myös kansainvälistymisen mahdollisuus.

- Useimmat opiskelijoistamme vaikuttavat olevan yrittäjävanhempien lapsia, jotka tietävät, että maailmalla kaupallisista opinnoista pitää yleensä maksaa, kertoo Sigrid Lainevee EBS:stä.

Lotta Sunila valitsi EBS:n, koska opintojen englanninkielisyys oli hänelle tärkeää. Hän on kasvanut Englannissa, ja olisi päässyt brittiläiseen yliopistoonkin, mutta halusi jäädä Suomeen, koska perhe ja muu lähipiiri ovat nyt täällä.

Sunila kertoo hakeneensa myös Helsingin perinteiseen kauppakorkeakouluun, mutta tieto EBS:n Helsingin yksikön olemassaolosta tuli juuri oikealla hetkellä:

- Samana päivänä, kun olin pääsykokeissa, tuli tekstiviesti, että on tämmöinen uusi koulu.

Helbusin Kari Jääskeläinen toteaakin, että tässä on heidän tilansa markkinoilla: Helsingin Aalto-yliopistoon hakee vuosittain kolmisentuhatta nuorta, mutta sisään pääsee vain pieni osa. Jokunen ulosjääneistä voi olla valmis maksamaan opinnoistaan. 

Toisaalta monet Helsingin maksullisissa yksiköissä opiskelevista ovat jo olleet työelämässä tai tehneet aiemmin jonkun toisen tutkinnon.

Lotta Sunila kertoo, että EBS:n opinnoissa hyvää on juuri se, että ne pitkälti etänä tapahtuvina mahdollistavat samanaikaisesti työssäkäynnin. Aikataulutus on kätevä opintojen rahoittamisen kannalta.

Ulkomaisiin korkeakouluihin tehtäviin tutkintoihin suomalaisopiskelija voi tosin saada myös Kelan yleiset opiskelijaetuudet: opintorahan, -lainan ja asumislisän. Helbusin opiskelijoilla tätä oikeutta ei sen sijaan vielä ole, sillä yksityinen suomalainen oppilaitos voi hakea "rinnastusta julkisen valvonnan alaisiin oppilaitoksiin" vasta vuoden toiminnan jälkeen. Helbus jättää hakemuksensa Kelaan syksyllä, ja tästä päätöksestä riippuu myös se, voivatko helbuslaiset jatkossa saada opiskelijakortin ja sitä myötä opiskelija-alennuksia.

Useimmat maksavat ulkomailla - Viro vetää nyt

Ei ole olemassa tarkkaa tilastotietoa siitä, kuinka moni suomalainen maksaa opinnoistaan ulkomailla, mutta kyse on joka tapauksessa tuhansista henkilöistä.

Koulutus on kuitenkin paras sijoitus, mitä elämässä voi tehdä. Kyllä siihen voi satsata.

Jessica Jokivirta

Palvelupäällikkö Katariina Puurula Kelan opintotukikeskuksesta kertoo, että lukuvuonna 2012 - 2013 opintotukea tutkintoon Suomen ulkopuolella sai 5 848 hakijaa, ja tämä luku on ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa. Jokainen ulkomailla tutkintoa tekevä ei maksa opinnoistaan, mutta hakemuksia käsittelevää ryhmää vetävällä Puurulalla on vajaasta 6 000 opiskelijasta selvän osviitan antava tuntuma.

- Kyllä minä sanoisin, että suurin osa näistä maksaa.

Pelkästään Isossa-Britanniassa suomalaisia opintuen saajia on ollut viime vuosina lähemmäs kaksituhatta, ja siellä lukukausimaksuja peritään (Skotlantia lukuun ottamatta) järjestään kaikilta. Ne nousevat vuodessa helposti kymmeniin tuhansiin euroihin. Lisäksi satoja suomalaisia on Yhdysvalloissa, Alankomaissa ja Saksassa, joissa ainakin osa korkeakouluista kerää lukukausimaksuja.

Lisäksi tutkintoa ulkomailla tekee varmasti myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät edes hae suomalaista opintotukea.

Viime vuosina Suomesta on kuitenkin lähdetty maksullisiin opintoihin etenkin Viroon. Toiminnanjohtaja Grete Ahtola Viro-instituutin Suomen edustustosta kertoo, että hänen tietojensa mukaan Viron korkeakouluissa oli viime lukukaudella jo yli 900 suomalaista tutkinto-opiskelijaa. Määrä on moninkertaistunut 2000-luvulla.

Virossa yliopistot perivät lukukausimaksuja kaikilta englanninkielisissä opinto-ohjelmissa opiskelevilta. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n tietojen mukaan useimmissa oppiaineissa hinnaksi tulee vuodelta noin 3 000 - 4 000 euroa, mutta lääketieteessä maksu on jopa 11 000 euroa.

Grete Ahtolan mukaan suomalaiset lähtevät Viroon opiskelemaan etenkin lakia, taloushallintoa ja kansainvälisiä suhteita. Tartto on perinteinen lääketieteen opiskelijoiden kaupunki. Viroon suomalaisia houkuttavat, paitsi suomalaisia yliopistoja yleensä helpommat pääsyvaatimukset, myös alhainen hintataso ja läheisyys; samaan aikaan voi olla lähellä kotia, mutta kuitenkin ulkomailla. Opinnot ovat joka tapauksessa samantasoiset kuin Suomessa.

Harva kuitenkaan jää tutkinnon suoritettuaan Viroon töihin.

- Kyllä suomalaiset sitten palaavat Suomeen tai lähtevät muualle Eurooppaan työskentelemään. Eli se investointi kannattaa, kun työelämään siirtyy, Ahtola toteaa.

Samalla tavalla opintoihin suhtautuu myös Jessica Jokivirta, joka on opiskellut vuoden päivät Tallinnan yliopiston oikeustieteellisessä yksikössä Helsingissä. Edeltävän lukuvuoden hän vietti samaisen oppilaitoksen luennoilla Tallinnassa. Jokivirta lähti Viroon heti, kun oli saanut ylioppilaslakin.

- Koulutus on kuitenkin paras sijoitus, mitä elämässä voi tehdä. Kyllä siihen voi satsata. Se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti työelämässä, toteaa Jokivirta.