Viiden miljoonan kilometrin mies ei malta pysähtyä

Lyömäsoittaja Heikki Sihvonen on viidenkymmenen vuoden aikana säestänyt lähes kaikkia tunnettuja iskelmälaulajia Olavi Virrasta ja Laila Kinnusesta alkaen ja ehtinyt myös levyttää paljon musiikkia pornolauluista Ti-Ti Nalleen.

tanssilavat
Heikki Sihvonen
Mikko Tuomikoski / Yle

Lahtelainen lyömäsoittaja Heikki Sihvonen eli Hessu, joka on pitkän uransa aikana matkustanut yli viisi miljoonaa kilometriä keikkamatkoilla, ei malta pysähtyä.

Sihvosen soittoura alkoi Timo Jämsénin kitarabändissä vuonna 1964 kitarayhtyekilpailussa ja heti tuli voitto. Soittajan tie vei musiikkiopintojen kautta tanssiorkestereihin, kun töitä oli muuten vaikea saada. Työnantajana oli 1970-luvun alussa Esko Rahkonen, jonka ura oli tuolloin kovassa nosteessa. Suomen kiertäminen tuli tutuksi.

Nykyään tanssilavat ovat yrittäjävetoisia ja kilpailu on kovaa.

Heikki Sihvonen

Sittemmin Sihvonen tuli soittaneeksi lähes kaikkien Suomen tunnetuimpien iskelmälaulajien kanssa. Levytyksiä on kertynyt noin 2 500.

Hauskoja muistoja on roppakaupalla eikä naama pysy millään vakavana, kun Sihvonen muistelee Juha Vainion kanssa legendaarisessa lahtelaisessa Microvox-studiossa äänitettyjä pornolauluja.

Keikkakulkuria ei pysäytä vakava sairauskaan. Nelisen vuotta sitten mies koki äkillisen sydänpysähdyksen ja joutui lepäämään puolitoista vuotta. Mutta kun Markku Aro kutsui, keikkoja on taas kertynyt jopa 150 vuodessa.

Lavat ovat vähentyneet, mutta eivät kadonneet

1960- ja 70-lukujen taitteessa Suomi oli toisenlainen maa kuin nykyään. Silloin kansa kävi innokkaasti tanssimassa, joko lavoilla tai tanssiravintoloissa. Suomessa oli tuolloin noin 1 500 tanssilavaa ja joka kaupungissa useita tanssiravintoloita.

Nykyään lamojen ja uusien muotivirtausten muokkaamassa Suomessa on jäljellä noin 150 lavaa. Esimerkiksi Lahden kokoisesta kaupungista ei löydy yhtäkään tanssiravintolaa.

Yksi syy lavojen vähenemiseen on sukupolven vaihdos. Maaseudulla tanssilavoja pyöritti usein paikallinen yhdistys tai urheiluseura.

- Silloin tehtiin talkootyötä. Kun papat ja mammat eivät enää jaksaneet, työlle oli vaikea löytää jatkajaa, pohtii Heikki Sihvonen.

- Nykyään tanssilavat ovat yrittäjävetoisia ja kilpailu on kovaa. Mutta onneksi yrittäjiä löytyy, että lavat ja perinne pysyvät hengissä.

Kokenut esiintyjä osaa seurata yleisöä ja tietää, milloin pitää soittaa vaikkapa argentiinalainen tango.

Heikki Sihvonen

Lavakulttuuri on mullistunut

Ennen vanhaan tanssilavoille mentiin etsimään kumppania. Olot olivat melko alkeelliset. Monella lavalla yleisö kävi puuceessä eikä esiintyjille ollut pukuhuoneita, suihkuista puhumattakaan.

Nykyään meno on toisenlaista, sillä lavoilla käy entistä enemmän tanssinharrastajia.

- Monet treenaavat tansseja kotona peilin ääressä ja lavoille tullaan näyttämään omaa osaamista. Monesti näkee todella taitavia tanssijoita, Sihvonen sanoo.

- Orkesterin tehtävänä on palvella kävijöitä eikä nykyään enää riitä, että osaa soittaa humppaa, jenkkaa, tangoa ja valssia. Pitää hallita monenlaisia rytmejä ja esimerkiksi tangon variaatiot. Kokenut esiintyjä osaa seurata yleisöä ja tietää, milloin pitää soittaa vaikka argentiinalainen tango ja kuinka nopea humpan pitää kullekin yleisölle olla.