1. yle.fi
  2. Uutiset

Sijaisisä toivoo avointa keskustelua rahasta

Sijaisperheiden palkkoista ja korvauksista käydään aika ajoin kiivasta keskustelua. Perheitä on syytetty muun muassa sijaislapsilla rahastamisesta. Oululainen sijaisisä Pasi Orava haluaa nostaa tabuna pidetyn rahan keskusteluun.

Kotimaan uutiset
Pasi Orava
Kati Teirikko / Yle

Oululaisessa Oravan perheessä on biologisten, jo aikuisiksi kasvaneiden lasten lisäksi kolme sijoitettua lasta. Sijaisisä Pasi Orava toimii Oulun seudun sijaisperheiden puheenjohtajana. Hän haluaa nostaa kissan pöydälle ja keskustella rahan merkityksestä perhehoidossa.

- Perhehoitajan työ on työtä, josta täytyy maksaa palkka. Ei voi ajatella, että tämä on pelkästään sydämellä tehtävää työtä, Orava sanoo.

Perhehoidossa minimikorvaus yhdestä lapsesta on noin 670 euroa kuussa, minkä lisäksi perhe saa kulukorvausta runsaat 400 euroa per lapsi. Hoitopalkkion määrä riippuu siitä, kuinka haastava lapsi on.

Oulussa noin puolet sijoitetuista lapsista on sellaisia, joista maksetaan korotettua rahaa. Palkkiota maksetaan Oulussa enimmillään 1800 euroa, kaupungin sijaishuollon palveluesimies Anne-Maria Takkula kertoo. Lisäksi aluksi maksetaan käynnistämiskorvaus, joka on enintään noin 2900 euroa.

Ei voi ajatella, että tämä on pelkästään sydämellä tehtävää työtä.

Pasi Orava

- Sijaisperheet ansaitsevat tuon rahan. Kyllähän lapsi tuo tullessaan myös yllättäviä kuluja, joita tavalliset perheet eivät voi ymmärtää, Takkula sanoo.

- Sijaisperheet eivät rahasta. Rahan täytyy jollain tavalla motivoida. Vertaisin tätä tilanteeseen, jossa käydään kahdeksan tuntia töissä viitenä päivänä viikossa. Kun esimerkiksi kaksivuotiasta lasta sijoitetaan perheeseen, perhe tekee vähintään 16 vuoden työsopimuksen lapsen hoidosta. Käynnistämiskorvaus tarvitaan myös, sillä usein lapsi tulee kotiin niillä vaatteilla, mitkä ovat sillä hetkellä päällä, Orava kertoo.

Päihdevauvoja entistä enemmän

Sijaisperheiden määrä on kasvanut Oulussa kuudessa vuodessa lähes 80:lla lähes kahteensataan perheeseen. Viime vuosina on sijoitettu aiempaa enemmän päihteidenkäyttäjien vauvoja.

- Sijaisperheet joutuvat vieroittamaan aivan pieniä vauvoja, joiden vanhemmilla on jonkinlainen päihderiippuvuus, sijaishuollon palveluesimies Anne-Maria Takkula kertoo.

Suurin osa oululaislapsista voi hyvin, mutta lastensuojelun asiakkuudessa olevat lapset voivat entistä huonommin.

- Meille tulee sijoitukseen hyvin huonokuntoisia lapsia. Jos emme lähiaikoina reagoi jotenkin vanhempien päihteiden käyttöön, olemme pian vaikeuksissa tämän asian kanssa, Takkula sanoo.

Sijaisperheestä saa turvallisuutta

Sijaisperhe tuo lapsen elämään rutiinien ja ennustettavuuden myötä turvallisuutta. Näin toivotaan myös Oravan perheessä.

- Esimerkiksi ruoka-ajat täytyy olla selvillä ja ruokaa olla paljon tarjolla. Arki toistuu samanlaisena päivästä toiseen, jotta lapsi voi ennakoida, mitä huomenna tai ensi viikolla tapahtuu. Nämä lapset ovat eläneet usein turvattomassa maailmassa, jossa ei voi tietää esimerkiksi, milloin saa ruokaa, Pasi Orava sanoo.

Riittää, että on ihan tavallinen perhe, jossa on tietyt perheen omat säännöt.

Pasi Orava

Sijaisperheeksi haluavia Orava kannustaa lähtemään rohkeasti perheitä kouluttaville Pride-kursseille. Mikään superperhe ei tarvitse olla.

- Täytyy olla valmistautunut siihen, että perhettä arvioidaan ja arvostellaan jatkuvasti ulkopuolelta. Teemme töitä sosiaalityöntekijöiden, lääkäreiden, psykologien, psykiatrien, biologisten vanhempien ja sukulaisten kanssa, Pasi Orava sanoo.

- Riittää, että on ihan tavallinen perhe, jossa on tietyt perheen omat säännöt. Hyvä olisi, jos vanhemmilla olisi hyvä parisuhde, niin ongelmat eivät pääse tulemaan siihen väliin. Perhe, joka on valmis kiintymään uuteen ihmiseen. Täytyy olla valmiutta siihen, että voi rakastaa sellaista, joka ei ole biologinen lapsi.

Lue seuraavaksi