Sotilassaaren muuttaminen bisnekseksi tyssäsi lupaviidakkoon

Helsingin ulkosaaristossa sijaitseva Rysäkari pysyy toistaiseksi suljettuna, vaikka yrittäjä haluaisi käynnistää matkailutoiminnan linnakesaarella mahdollisimman pian. Tarvittavien rakennuslupien saamista hidastaa saaren luonne ennakkotapauksena.

Kotimaa
Rysäkarin laituri mereltä.
Vanhaa sotilaskotia ja upseeritaloa on päästy kunnostamaan museoviraston luvalla. Niiden edustalle suunnitellaan vierasvenesatamaa.Yle

Puolustusvoimien entinen linnake Rysäkari siirtyi yksityisomistukseen vuonna 2011. Moni toivoi, että kauppa olisi avannut liki sata vuotta suljettuna pysyneen sotilassaaren rannat viimein kaikelle kansalle.

Matkailu- ja majoitustoiminnan käynnistäminen mahdollisimman pian on myös saaren ostaneen Tom Kaislan tavoiteena. Kyselyitä palveluista tulee jatkuvasti.

- Ehkä siellä on se sadan vuoden tahtotila takana, että ihmiset haluavat nähdä, mitä ihmeellistä täällä on. Meille on tullut kyselyitä tuhansien henkilöiden edestä, että koska pääsee ja miten pääsee. Valitettavasti joudumme vastaamaan, että emme voi vielä ottaa vastaan.

Olemme byrokratian rattaissa emmekä voi muuta kuin odottaa.

Tom Kaisla

Rakennusluvan saaminen vuosien ponnistus

Kaislan suunnitelmissa siintävät muun muassa hotelli, ravintola, vierasvenesatama ja oma tuulivoimala.Tällä hetkellä saarelle ei kuitenkaan saa pystyttää edes uutta vessaa vierailijoiden tarpeisiin.

Alueelta puuttuu asemakaava, minkä vuoksi kaikki uusi rakentaminen vaatii poikkeusluvan sekä kaupungilta että ELY-keskukselta. Virkakoneiston hitaus ja päällekkäisyydet turhauttavat yrittäjää, sillä jokainen vuosi tyhjäkäynnillä tietää merkittävää rahallista tappiota.

- Kaupungilta saattaa tulla myönteinen päätös johonkin poikkeuslupahakemukseen, mutta sitten tulee ELY-keskus ja sanoo, että heillä on asiassa lopullinen päätösvalta. Olemme byrokratian rattaissa emmekä voi muuta kuin odottaa, Kaisla toteaa.

Rysäkarista leivotaan ennakkotapausta

ELY-keskuksessa päänvaivaa aiheuttaa asemakaavan puuttumisen lisäksi Rysäkarin sotilastausta ja sijainti ulkosaaristosssa. Kohteen poikkeuksellinen luonne on otettava huomioon lupahakemuksia käsiteltäessä, sanoo Uudenmaan ELY-keskuksen elinympäristöyksikön päällikkö Aimo Huhdanmäki.

- Myös se vaikuttaa, että vastaavia paikkoja on muuallakin, ja miten niidenkin kanssa tullaan jatkossa toimimaan. Se on arvokas kohde ja kaikki rakentaminen, mikä sinne tulee, pitää sopeutua sinne paikkaan.

Kaislan mukaan ainoa viranomainen, jonka kanssa yhteistyö on sujunut kitkattomasti on museovirasto. Sen luvilla on päästy kunnostamaan saaren vanhaa upseeritaloa ja sotilaskotia. Myös tykki- ja valonheitinasemia raivataan. Yrittäjä vakuuttaa, että saaren alkuperäistä henkeä halutaan vaalia.

- Ainakin saamme osan linnakkeen vanhaa, upeaa loistoa palautettua ja sitä miljöötä, ilmapiiriä, jota me haluamme ehdottomasti suojella ja tuoda esille.

Myös se vaikuttaa, että vastaavia paikkoja on muuallakin, ja miten niidenkin kanssa tullaan jatkossa toimimaan.

Aimo Huhdanmäki

Avajaisia juhlitaan vasta vuosien päästä

Kaislan mukaan saaren matkailutoiminnalla voitaisiin työllistää parhaimmillaan kymmeniä henkiä. Hän toivookin keskustelua nykyisten lupajärjestelmien järkeistämisestä, jotta byrokratia ei turhaan seisoisi yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen luomisen tiellä.

- Nykyisellään vaatii yksityiseltä yrittäjältä vähän mielenvikaisuutta lähteä tällaisiin hankkeisiin mukaan riskirahalla, kun ei yhtään tiedä, meneekö avajaisiin vaikkapa viisi tai kymmenen vuotta.