Syyttäjät ja poliisi haluavat muutoksia ympäristörikoslainsäädäntöön

Syyttäjät ja poliisi ovat huolissaan ympäristörikosten valvonnan ja lainsäädännön jälkeenjääneisyydestä. Poliisin tietoon tulee vain murto-osa ympäristörikoksista, ja oikeuteen niistäkin etenee vain harva. Ympäristörikosten avainsyyttäjät esittävät muutoksia rikoslakiin.

Ajankohtainen kakkonen
Romuauto metsässä
Suomen ympäristörikoslainsäädäntö ja valvonta laahaavat lapsenkengissä. Syyttäjät ja poliisi toivovat muutoksia lainsäädäntöön.Yle

Ympäristörikoksista ilmoitetaan poliisille vain harvoin. Törkeitä ympäristörikoksia tulee vuosittain ilmi 5–10, kun Ruotsissa vastaava määrä lähentelee kahtatuhatta. Tuomioita kaikista ympärisitörikoksista annetaan vuodessa viitisenkymmentä ja rangaistuksena on yleensä sakko.

Ympäristörikostutkijoita ei ole

Tutkintaresurssit laahaavat lapsenkengissä. Kun Ruotsissa ympäristörikoksia tutkii täysipäiväsesti yli 70 poliisia, ei Suomessa ola yhtään alalle erikoistunutta poliisia.

- Meillä Suomessa ei ole poliisilaitoksella omia ympäristörikostutkintayksiköitä. Siihen ei ole nähty tarvetta, koska ympäristörikokset ovat todellista piilorikollisuutta. Ne eivät tule poliisin tietoon, sanoo rikostarkastaja Janne Järvinen Keskusrikospoliisista Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa.

Ilmoituksia ei tule, koska Suomessa ei ole määrätty ilmoituksentekopakkoa ympäristönsuojelulakiin. Valvontaviranomainen voi jättää tutkintapyynnön tekemättä, jos se katsoo, että tapaus on vähäinen tai yleinen etu ei vaadi syytteen nostamista.

- Ja kun asioita kunnissa harkitaan, niin saattaa olla, että se yleinen etu käsitetään elinkeinopoliittisena yleisenä etuna eikä niinkään rikosoikeudellisena terminä, sanoo rikostarkastaja Järvinen.

Myös valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen peräänkuuluttaa ilmoitusvelvollisuutta.

- Minun mielestäni ilmoituksen tekemisen pitäisi olla selvä pääsääntö. Meillä on kyllä sitten poliisilla, syyttäjillä ja tuomioistuimilla riittävästi harkintavaltaa, edellyttääkö yleinen etu syytteen nostamista tai rangaistukseen tuomitsemista, sanoo Nissinen.

Avainsyyttäjät esittävät lakimuutoksia

Ympäristörikosten avainsyyttäjäryhmä esittää nyt muutoksia rikoslain ympäristörikoksia käsitteleviin pykäliin.

Syyttäjät haluavat esimerkiksi muuttaa nykyisen rikosnimikkeen ympäristön turmeleminen ympäristön vaarantamiseksi. Nimike turmeleminen on osoittautunut vaikeaselkoiseksi ja harhaanjohtavaksi. Nimikkeen selkeyttäminen auttaisi ympäristörikosjuttujen ajamista.

Syyttäjät ehdottavat myös rikosten tunnusmerkistöjen selkeyttämistä, jotta tuomioissa voitaisiin käyttää kovempia rangaistuksia etenkin silloin, kun rikoksella on haettu huomattavaa taloudellista hyötyä.

Syyttäjät esittävät myös törkeiden tekomuotojen säätämistä luonnonsuojelu- ja rakennussuojelurikoksiin.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen haluaa myös käyttää tiukkoja otteita ympäristörikoksilla hyötyjiin.

- Mitä tähän ympäristörikoksella hyötymiseen tulee, niin ehdoton lähtökohta tulee olla, että rikos ei saa kannattaa. Jos joku on siitä hyötyä saanut, niin se hyöty täytyy voida ottaa pois, jyrähtää Nissinen.