1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sota

Pauliina Salminen: Miehittäjän morsiamet

Suomalaisten miehitys Itä-Karjalassa kesti melkein kolme vuotta. Asemasodan aikana olosuhteet olivat otolliset suomalaisten sotilaiden ja itäkarjalaisten naisten välisiin läheisiin suhteisiin. Näistä suhteista syntyi lapsia yhteensä n. viisisataa! En yhtään ihmettelisi, vaikka kirja saisi valtion tiedonjulkistamispalkinnon, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

sota
Pauliina Salminen: Miehittäjän morsiamet -kirjan kansi
Atena kustannus Oy

Kun tänäkin päivänä seuraa uutisointia eri puolilta maailmaa sotatilanteissa, huomaa väkisin siviiliväestön kaikkein surkeimman aseman. Kun juuri nyt Yhdysvalloissa tuomion saaneen Manningin vuotaneet tiedot tulivat julki Wikileaksin kautta, eniten ihmisiä järkyttivät kuvat siitä, miten jenkkisotilaat ampuivat helikopterista konetuliasein aseettomia siviilejä. Samoin uudenaikaisten lennokien avulla on tapettu runsaasti siviilejä eri puolilla maailmaa, vaikka maaleina pitäisi olla sotilaskohteet.

En yhtään ihmettelisi, vaikka kirja saisi valtion tiedonjulkistamispalkinnon, niin paljon ennen tuntematonta tietoa se tarjoaa lukijoille

Juha Pikkarainen

Viime sodissa ei suomalaisia siviilejä juurikaan jäänyt sotivien joukkojen jalkoihin, koska meillä osattiin evakuointi tehdä kohtuullisen hyvin. Siviilejä kyllä tapettiin lentopommituksissa, joissa vihollinen ei kaihtanut myöskään siviilikohteita. Suomalaisten taistelujoukkojen jalkoihin ja myöhemmin miehitetylle alueelle Itä-Karjalassa jäi yli 88 000 siviiliä, pääosin naisia, lapsia ja vanhuksia. Näistä suomensukuisia, jotka saivat erityiskohtelun, oli n. 35 000. Venäläisväestöstä suuri osa suljettiin keskitysleireihin, joissa oli enimmillään maaliskuussa 1942 lähes 24 000 ihmistä.

Itä-Karjalaan syntyi 500 miehittäjän lasta

Suomalaisten miehitys Itä-Karjalassa kesti melkein kolme vuotta. Asemasodan aikana olosuhteet alueen kaupungeissa, jotka olivat varsinaisen sotatoimialueen ulkopuolella, olivat otolliset suomalaisten sotilaiden ja itäkarjalaisten naisten välisiin läheisiin suhteisiin. Näistä suhteista syntyi luonnollisesti myös lapsia yhteensä n. viisisataa. Paljonpuhutuista ja paheksutuista suomalaisnaisten ja saksalaisten sotilaiden välisistä suhteista syntyi n. seitsemänsataa lasta eli voidaan puhua melkein yhtä suuresta asiasta.

Sanomalehti Keskisuomalaisen vuonna 1981 syntynyt pääkirjoitustoimittaja Pauliina Salminen on kirjoittanut lehdessään useita artikkeleita Itä-Karjalassa sota-aikana syntyneistä lapsista. Viime keväänä ilmestyi Salmisen kirjoittama asiaan syvällisesti perustuva kirja nimeltään Miehittäjän morsiamet, alaotsakkeena Rakkautta ja petoksia jatkosodan Itä-Karjalassa. Kirjan on kustantanut Atena.

Kirjansa esipuheessa Pauliina Salminen kirjoittaa:

-_ Toinen maailmansota mullisti maailmaa ja Eurooppaa, ja se aiheutti myös moraalisen kriisi. Monen miehittäjävaltion sotilaat solmivat suhteita miehitysalueiden naisten kanssa, ja miehittäjäsotilaiden ja paikallisten naisten suhteiden seurauksena syntyi lapsia eri puolilla Eurooppaa. Samalla sotilaat käyttivät raiskauksia ja pakottamista sodankäynnin välineenä: pahimmillaan naiset joutuivat ensin miehittäjien armoille, ja sitten, sotilaiden vetäytyessä, omien tuomitsemiksi. Sodan jälkeen esimerkiksi saksalaisten kanssa seurustelleita tanskalaisnaisia häpäistiin julkisesti. Suomessakin saksalaismiesten ja suomalaisnaisten suhteet tuomittiin ankarasti._

Täytyy oikeasti ihmetellä, miksi Itä-Karjalassa syntyneiden suomalaislasten asia on pysynyt niin pitkään salassa tai ainakin pois julkisuudesta. Yksi selitys asialle on tietysti se, suomalaiset sodan häviäjinä eivät voineet perätä asiaa. Moni isä, jolla oli jo oma perhe Suomessa, ei myöskään halunnut selvittää asiaa. Mieluummin koko asia haluttiin unohtaa ja antaa ajan hoitaa sen.

Sodan pimeä puoli

Pauliina Salmisen kirjan rakenne seuraa tavallista kahden ihmisen välisen suhteen kehitystä. Lukujen otsikot kertovat asiasta jo paljon; Ihastuminen ” Kuin taivaan esikartano”, Rakastuminen ” Monet suudelmat poimin huuliesi lomitse”, Lapsi tulossa ” Meille on tapahtunut vahinko”. Lisäksi Salminen käsittelee kirjansa luvuissa myös rakkauden pimeää puolta eli abortteja ja hyväksikäyttöä sekä sodan ratkaisua eli eron hetkeä. Kirjan tiedoista selviää, että vain harva itäkarjalaisnainen lähti lapsensa kanssa Suomeen. Vastaavasti aika harva suomalaisnainen lähti lapsensa kanssa Saksaan, kun Lapin sota päättyi keväällä 1945.

Tärkeimpänä lähdeaineistona Pauliina Salminen on kirjassaan käyttänyt Itä-Karjalan sotilashallinnon arkistoja, joita säilytetään Kansallisarkistossa. Lähes kaikki sotilaiden ja siviilien seurustelusta kertova arkistoaineisto koskee suhteiden seurauksena syntyneitä aviottomia lapsia. Tämän takia Salminen ei voinut kirjassaan kertoa mistään yhden illan suhteista, joita varmasti on ollut paljon lapsen syntymiseen johtaneita enemmän. Niistä on jäänyt jälkiä vain ihmisten muistoihin.

Pauliina Salminen uskoo kirjansa herättävän joissain lukijoissa torjuntaa mutta sotaveteraanien ansaitsemaa kunniaa ei hän kirjallaan mielestään vähennä. Pikemminkin sodasta erilaisine tapahtumineen muodostuu kirjan ansiosta kokonaisempi kuva. Olen Salmisen kanssa aivan samaa mieltä. Mielestäni Pauliina Salmisen Miehittäjän morsiamet on hyvin tärkeä ja tarpeellinen kirja. Sen sisältämiä tietoja on aivan turha hävetä tai kieltää. En yhtään ihmettelisi, vaikka kirja saisi valtion tiedonjulkistamispalkinnon, niin paljon ennen tuntematonta tietoa se tarjoaa lukijoille.

Kirjoittaja on kemijärveläinen kirjallisuuden harrastaja

Lue seuraavaksi