”Abortin jälkeen en voinut enää asua kotonani”

Viime vuonna tuhannet naiset tekivät Suomessa abortin osittain kotona lääkkeillä. Yle Uutiset kertoo neljän kotiabortin kokeneen tarinan.

Kotimaa

Tein abortin puolitoista vuotta sitten. Halusin ehdottomasti tehdä sen kotona, kun kuulin tämän olevan mahdollista. Ajattelin, että kotona on rauhallisempaa.

Minulle tehtiin sairaalassa tutkimus, jossa sain ensimmäiset aborttiin valmistavat lääkkeet. Siitä kahden päivän päästä minun piti laittaa emättimeeni lääkkeitä, jotka käynnistävät abortin.

Olimme poikaystäväni kanssa kotona ja päällimmäinen tunne meillä molemmilla oli hätääntyminen, kun alkoi tuntua, että nyt tämä on pakko tehdä: nyt minun on pakko laittaa itse nämä abortin aloittavat lääkkeet sisälleni.

En suosittelisi kotona tehtävää aborttia kellekään.

Olimme myös molemmat hyvin hämmentyneitä, kun emme oikein tienneet, mitä tapahtuu, mikä onko tämä normaalia. Vuoto oli onneksi ohi saman päivän iltaan mennessä, enkä edes huomannut, missä kohtaa sikiöpussi tuli ulos.

En suosittelisi kotona tehtävää aborttia kellekään. En saanut Kätilöopistolla tietoa siitä, mitä abortin tekeminen kotona tarkoittaa. Kukaan ei valmistanut minua kokemukseen. Parempi olisi ollut olla sairaalassa, missä paikalla ovat lääketieteen asiantuntijat.

Syy siihen, miksi päädyin raskaudenkeskeytykseen olivat mielenterveydelliset ongelmani. Terapiassa arvioitiin, että minun ei pitäisi nyt saada lasta.

Kukaan ei kertonut minulle, millaisia psyykkisiä vaikutuksia abortilla voi olla. Tuntuu siltä, että varsinkin kotiin päästyäni olin niiden psyykkisten vaikutusten kanssa todella yksin. Aiemmin olin käynyt vain terapiassa, mutta abortin jälkeen jouduin osastohoitoon psykiatriselle osastolle.

Kun pääsin pois hoidosta, muutin. En voinut enää asua samassa asunnossa, jossa olin tehnyt abortin.

Tarinan kertoja ei halua nimeään julkisuuteen.