Isojen yritysten vitkuttelu kiusaa pientä laskuttajaa - "rahat viipyvät, työt tehty ajat sitten"

Pieni suomalaisyritys pääsee ison alihankintaketjuun mukaan, jos suostuu antamaan laskuilleen vähintään kolmen kuukauden maksuajan. Näin sanoo Suomen Pienyrittäjien puheenjohtaja. Suomen Yrittäjät on sekin havainnut käytännön, joka koettelee eritoten pienten teollisuusyritysten kestävyyttä.

talous
Paperilasku.
Tiina Jutila / Yle

Pienet suomalaisyritykset kärsivät suuryritysten viivyttelystä laskunmaksussa. Ilmiöstä ovat tietoisia niin Suomen Yrittäjät kuin pienyrittäjäjärjestökin. Molemmat sanovat, että hidasteluun syyllistyvät monikansallisten yritysten lisäksi suuret suomalaisfirmat - eivät tosin kaikki, korostaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm.

Lindholm kertoo, että maksuaikojen pidentymisestä on puhuttu jo vuosia. Ongelma alkoi kärjistyä finanssikriisistä vuonna 2009. Ensi kuussa julkistettavaa yritysbarometriä varten yrittäjiltä kysyttiin maksuajoista. Yli 40 prosenttia yrityksistä kertoo joutuneensa hyväksymään yli 30 päivän maksuajat.

- Laskut pitäisi maksaa 30 päivässä, Lindholm sanoo. Ennen finanssikriisiä Suomessa oli lyhyet maksuajat; nyt on luisuttu eteläeurooppalaiseen tyyliin.

Lindholmin mukaan vitkuttelu rassaa eniten teollisuuden pienyrityksiä, mutta kohtuuttomista maksuajoista tulee palautetta kaikilta toimialoilta. Yrittäjien varatoimitusjohtaja ei halua syyttää vain kansainvälisiä suuryrityksiä, koska monet kotimaisetkin ovat nykyisin hitaita maksajia.

"Laki ei poista ongelmaa"

Likviditeettikriisi uhkaa, kun rahat viipyvät, vaikka työt on ajat sitten tehty.

Pia Pakarinen

Varatoimitusjohtaja Lindholm toteaa, että hidas maksaminen koettelee aika rankasti pieniä yrityksiä.

- Kassa ja talous ovat tiukoilla, paitsi liikevaihdon kutistumisen, myös laskunmaksajien verkkaisuuden takia. Sitten on turvauduttava ulkoiseen rahoitukseen.

Niinpä Suomessa on mietitty ruotsalaistyylistä lainsäädäntöä, joka takaisi 30 päivän maksuajan. Lindholm ei kuitenkaan usko, että laki poistaisi ongelmaa, koska sopimuksia tehdään aina yritysten kesken.

Toimitusjohtaja Pia Pakarinen Helsingin Yrittäjistä tietää, että toisinaan isot yritykset pitävät pieniä ikään kuin pankkeinaan. Hidastelusta kärsivät esimerkiksi arkkitehtitoimistot.

- Likviditeettikriisi uhkaa, kun rahat viipyvät, vaikka työt on ajat sitten tehty.

Pienyrittäjät: Heikkoutta käytetään hyväksi

Suomen pienyrittäjien edunvalvojan mukaan tilanne on kärjistynyt viime aikoina. Puheenjohtaja Harri Jyrkiäisen mukaan useat suuret yritykset - myös suomalaiset - käyttävät pienten yritysten vaikeaa tilannetta ja heikkoutta hyväkseen.

Ennen finanssikriisiä Suomessa oli lyhyet maksuajat; nyt on luisuttu eteläeurooppalaiseen tyyliin.

Timo Lindholm

Alihankintaketjuihin ei hevin pääse mukaan, jos ei suostu vähintään kolmen kuukauden maksuaikoihin.

- Pitkäksi venyvä maksuaika on yleinen ketjuun mukaanpääsemisen ehto, sanoo puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen.

Maksamisen hitauden syy on se, että yritykset haluavat pitää rahat firman sisällä mahdollisimman kauan, jotta tase näyttää kauniimmalta.

YIT ja Lemminkäinen: Laskujen maksuaika on viikkoja, ei kuukausia

Yle Uutiset kysyi kahdelta suurelta rakentajalta, kuinka rivakasti aliurakoitsijoiden saatavat pannaan maksuun.

Rakennusyhtiö Lemminkäisen toimitusjohtaja Timo Kohtamäki sanoo, että Lemminkäisen maksuajat ovat perinteisesti olleet hyvin lyhyet: 7 - 14 päivää.

- Toki yritykset pyrkivät parantamaan tilannettaan esimerkiksi maksuaikojen kaksinkertaistamisella, hän myöntää.

Kolmen kuukauden maksuajat kuulostavat Kohtamäen korviin hyvin pitkiltä.

Toisen rakennusyhtiön YIT:n hankintajohtaja Janne Järvinen ei ymmärrä valitusta vaan sanoo, että maksuajat Suomessa ovat perinteisesti olleet kauhean lyhyet, ja YIT:llä ne ovat edelleen keskimäärin kolme viikkoa.

Järvisen mukaan YIT ottaa maksuaikataulussa aina huomioon aliurakoitsijan oman tilanteen.