1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Kilpikonnia karkuteillä - Missä on Kalle Kulkevainen?

Yön hämyssä kolme konnaa aloitti pakourakan piha-aitauksesta Joensuun Linnunlahdella. Kilpikonnat kaivoivat aidan ali tunnelin. Pako vaati kovaa työtä. Maa oli kivinen, minkä vuoksi konnat joutuivat siirtämään jopa nyrkinkokoisia kivenmurikoita pois tieltä. Pako onnistui ja kilpikonnat ovat edelleen karkuteillä.

Kuva: Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Usein kuulee, että kissat ja koirat lähtevät karkuteille. Tällä kertaa Joensuussa omille reissuilleen on lähtenyt kolme maakilpikonnaa. Porukan vanhimmalle konnalle tämä ei suinkaan ole ensimmäinen karkumatka.

- Muutama vuosi sitten yksi karkasi täältä oven raosta. Se kulki pitkin katuja 2 -3 päivää. Naapuri sai sen silloin kiinni. Tämä useammin karkaillut kilpikonna nimettiin Kalle Kulkevaiseksi, mutta muilla kilpikonnilla ei ole nimiä. Kilpikonnat eivät nimiä tunnista, joensuulainen Teuvo Myller kertoo.

Kilpikonnat karkasivat Linnunlahdella kaksi vuorokautta sitten ja ne ovat yhä kateissa. Kovin kauas hidasliikkeiset kilpikonnat tuskin ovat paenneet.

- Ei ne hyvin nopeita ole. Kävelemällä niistä kyllä hyvin ohi pääsee. Nopeus riippuu myös kelistä. Mitä lämpimämpi, niin sitä vilkkaampia ne ovat. Minulla ei ole hajuakaan siitä, missä ne ovat. Todennäköisesti ne ovat tuolla metsän siimeksessä, Myller arvioi.

Pako maanalaisen tunnelin kautta

Kilpikonnat ovat olleet useana kesänä ulkosalla. Nyt kolmen kopla kuitenkin päätti karata kuin vankikarkurit konsanaan.

- Nillä on sellainen aitaus. Nyt ne oli keksineet kaivaa sieltä ali sellaisen pitkän luolan. Sieltä ne sitten peräkanaa menivät, Myller kuvailee pakoa.

- Kilpikonnilla on niin tehokkaat piikit käpälissä, että ne saavat ihan hyvin kaivettua maata. Ihan kookkaita kiviäkin oli siirretty. Melkein nyrkin kokoisia kiviä ne oli saanut siirrettyä, Myller jatkaa.

Vaikka kilpikonnat päättivät yhteistuumin lähteä katsomaan onko ruoho vihreämpää aidan takana, eivät ne kulje samoja polkuja. Jokaisella on oma luonteensa.

- Toinen on arempi kuin toinen ja herkut ovat erilaisia. Vanhimman kilpikonnan herkkuja ovat mustikka ja lakka. Kun kilpikonnien paikkaa vaihtoi, niin kyllä ne aina eri suuntiin yrittivät lähteä. Omia kulkijoita ovat kaikki.

Karkureille riittää ruokaa

Suurta hätää karanneilla konnilla ei kuitenkaan kesäkeleillä ole. Syötävää on luonnossa vielä riittävästi.

- Ne pärjäävät kyllä. Ne syövät kaikkea vihreää ja kukat ovat niiden herkkuja, esimerkiksi apilankukat ja ruusunkukat ovat niiden mieleen, Teuvo Myller sanoo.

Jos siis pihanurmikolla apiloita maiskuttelee kilpikonna, niin kannattaa ottaa yhteyttä Teuvo Mylleriin. Joensuussa tuskin kuljeskelee kovin paljon muita kilpikonnia kuin nämä kolme.

- Vanhin kilpikonna on jo ehkä parikymmentä senttiä pitkä, Myller kertoo.

Vanhin konna, Kalle Kulkevainen, on jo kohta 10-vuotias. Nuoresta kilpikonnasta on siis kuitenkin kyse, koska kilpikonnat voivat elää noin 70-vuotiaiksi.