Koe uusi yle.fi

Italian sienimarkkinat ovat suomalaisyrittäjän päiväuni

Pitkät kuljetusmatkat ja ravintoloiden ostosopimukset jarruttavat pienen sienialanyrityksen kaupankäyntiä kotimaassa. Euroopan sienimarkkinat tarjoavat lisämahdollisuuksia. Kainuulainen sieniyritys suunnittelee vaihtavansa sienikaupan mittayksikönsä kilosta rekaksi.

Kotimaa
Sieniäjäkälän päällä
Kuvassa muun muassa Isohapero, kehnäsieni, männynpunikkitatti, lampaankääpä, herkkutatti, kantarelli ja kangastattiPetra Haavisto / Yle

Suomalainen loppukesän metsä täyttyy sieniaarteista. Vaalalaisen Sienestä Oy:n Esko Holopainen kertoo, mitä kainuulaismaastoista löytyy.

- Tällä hetkellä kangasrouskua saadaan jonkin verran. Vaikka helteet ovat olleet kovat ja kuivaa on ollut, on kohtuulaatuinen sato silti tulossa. Kovasti odotellaan tattiajan alkua. Kantarellista ei ole myyntiartikkeliksi, koska niitä on sen verran vähän metsissä.

Esko Holopaisen mukaan valtaosa kainuulaissienistä menee kotimaisille ravintoloille.

- Meillä ajatus on jalostaa sienet niin valmiiksi, että ravintoloilla on helppo käsitellä niitä. Periaatteena on, että pakkasesta suoraan pannuun. Sienet saapuvat kokille valmiina pakkasesta pannuun paiskattavaksi.

Tähän aikaan vuodesta jokaisen ravintolan ruokalistalla pitäisi olla erilaisia luonnonsieniä.

Esko Holopainen

- Olen itsekin keittiömestari koulutukseltani. Tänä päivänä ravintoloissa työväkeä on vähän ja keittiöt suunniteltu siten, että ruuanvalmistuksen on oltava helppoa ympärivuotisesti. Siitä olemme löytäneet markkinaraon. Jalostamme viipaleita ja kuutioita, tuotteita, jotka ovat helppoja käsitellä, Esko Holopainen tuumaa.

Nyt kainuulaissienien matka ruokapöytään on pidentymässä.

- Neljä kautta on toimittu ja nyt lähdetään viemään sieniä ulkomaille. Pääkohde on Italia, missä on yhteistyökumppani ja sen kautta tuote saattaa mennä ympäri Eurooppaa jatkossa.

Sienet nousuun

Suomalaisilla on metsissään valtava sieniaarteisto vuosittain. Holopaisen mukaan kausiruokaa arvostetaan.

- Ravintolamaailmassa on kuitenkin jänniä periaatteita. On paljon ostosopimuksia, joista ketjupaikat eivät tee poikkeuksia. Yksilöllisiä tuotteita ei välttämättä ole helppoa markkinoida. Toisaalta tänä päivänä kysytään räätälöityjä tuotteita.

Holopainen harmittelee, että kaupoissa on valitettavan paljon purkkitavaraa. Sieniyrittäjä jaksaa kuitenkin uskoa, että metsäsienen arvostus nousee.

- Sieni täyttää hyvin lähiruokakriteerit. Tähän aikaan vuodesta jokaisen ravintolan ruokalistalla pitäisi olla erilaisia luonnonsieniä. Suomessa matkat ovat oma ongelmansa. Pienten sienimäärien toimituksessa isoihin keskuksiin on vaikeutensa, eikä ravintoloilla ole juurikaan varastotiloja. Tavara pitäisi saada tuoreena perille, ja se aiheuttaa haasteita.

Kangasrousku
Yle / Kati Jurkko

Ruokasienilajikkeita on Suomessa satoja. Sienestä Oy ottaa tällä hetkellä vastaan kymmenkuntaa eri lajiketta.

- Otamme vastaan herkkutattien lisäksi kangastatteja. Rouskuista otamme haaparouskua, kangasrouskua, karvarouskua, kantarellia, suppilovahveroa, lampaankääpää ja kehnäsientä jonkin verran. Nämä ovat ne perustuotteet, joille on markkinat luotuna. Näitä ostetaan ja suunta on kasvussa, Holopainen summaa.

Uusia poimijoita kaivataan

Sieniyrittäjää surettaa metsiin jäävät herkut.

- Kyllä sieniä jää valtavat määrät käyttämättä. Meille sienet tulevat lähialueelta, koska kauempaa kuljettamisesta tulee kustannuksia poimijoille. Koitamme kuitenkin laajentaa aluetta siten, että tarpeen tullen sieniä noudetaan kauempaakin. Toivon mukaan ihmiset käyttäisivät sieniä paljon. Joskus ihan itku pääsee, kun menee paikkaan, jossa on vanhentuneita sieniä paljon, Esko Holopainen huokaa.

Itku pääsee, kun menee paikkaan, jossa on vanhentuneita sieniä paljon.

Esko Holopainen

- Ravintoloiden asiakkaat kysyvät sieniä, mutta liian helposti turvaudutaan siihen, mitä kaupan hyllyltä löytyy. Ei ajatella, mitä metsä tarjoaa. Ongelma on, kun jokaisen pitää saada siivunsa: poimijan, välittäjän, jalostajan ja ravintolan, jolloin hintaa alkaa tulla. Uskon kuitenkin, että asiakkaat arvostavat sientä ja ovat valmiita maksamaan tuoresienestä enemmän.

Marjat poimitaan jo ulkomaalaispoimijoiden voimin. Sienet ovat nousseet vielä kotimaisin käsin, mutta muutos on edessä kainuulaisyrityksessäkin.

- Lähes kaikki poimijat ovat olleet paikallisia ja kotimaisia. Nyt kun ruvetaan suunnittelemaan vientiä ulkomaille, on onneksi saatu jo täällä olevia ulkomaalaisia poimijoita kiinnostumaan sienihommista. On ukrainalaisia, thaimaalaisia ja muitakin. Ostamme tavaraa, kun sienien laatu ja poimintatapa tyydyttää meitä.

Uudet poimijat aloittavat poiminnan tuntemistaan lajeista. Käytännössä ensimmäisiä lajeja ovat usein kangasrousku ja herkkutatti, jotka on helppo tunnistaa.

- Tavara tarkastetaan aina, kun se tulee. Vakipoimijoiden sienet ovat valmista tavaraa suoraan pakkaseen tai kattilaan. Uuden poimijan kanssa olemme varovaisempia, ettei tule vahingossa vääriä lajikkeita, Esko Holopainen kertoo.

Sato määrittelee hintatason.

- Aikaisemmin esimerkiksi ykköluokan herkkutatista on maksettu viittä euroa kilolta. Sientä ei kuitenkaan pursua ikkunoista eikä ovista. Kangasrouskusta hinta alkaa eurosta, nappirouskusta maksetaan kolme euroa.

Sienestämällä lisätienestiä

Kun tähän asti myyntiyksikkönä on ollut kilo, jatkossa mittayksikön pitäisi olla rekka.

Esko Holopainen

Nyt kainuulaissienet ovat siis suuntaamassa kohti eteläisempää Eurooppaa. Esimerkiksi Italiassa arvostetaan sientä suuresti, mutta siellä ei poimita jokamiesoikeuksien turvin vaan maksullisella luvalla.

- Italiassa sienet ovat suurta herkkua. Päiväluvan turvin ei edes saa kovin paljon tatteja poimia. Kyllähän Suomessa on erikoisen hyvä tilanne, tässä on myös poimijoille mahdollisuus lisätienestiin. Parhaana kesänä on maksettu yksittäiselle poimijalle toistakymmentä tuhatta euroa. Tuolla summalla potkii jo kohtalaisen pitkälle.

Vaalalaisfirma odottaa paljon ulkomaanmarkkinoilta.

- Kruununjalokivenä säilyy kotimaan ravintolamyynti, ulkomaan vienti tullee nostamaan volyymia ja kolmantena pitäisi kehittää tuotteita vähittäiskaupalle. Kyllä tästä on tarkoitus leventää leipää hieman, Esko Holopainen kuvailee yrityksen visioita.

Kun tähän asti myyntiyksikkönä on ollut kilo, jatkossa mittayksikön pitäisi olla rekka, sanoo Holopainen.

- Rekkaan mahtuu arviolta 15 000 - 16 000 kiloa. Poimijoita kyllä on, kaikki on nyt sateista kiinni. Starttivuoden jälkeen odotettavissa on ihan reipasta nousua, Holopainen ennustaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Urheilu

Suomalaisten suksi ei pelannut karmeassa kelissä Rukalla

Björgen nappasi voiton naisten kympillä

Urheilu

Epäonnistunut voitelu jätti suomalaisnaiset kauas kärjestä: "Eihän siitä tullut yhtään mitään"

Urheilu

Watabe yhdistetyn mäkiosuuden kärki – Hirvonen ladulle yhdeksäntenä

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin moskeijaiskun uhreja jo yli 300 – Syyttäjän mukaan hyökkääjillä oli mukana Isisin lippu